Energiateollisuus tarvitsee kehittyäkseen yhtenäisen liiketoiminta-alustan
Energia-alaa määrittää vahvasti sen sitoutuminen osaksi infrastruktuuria. Paine toimialan kehitykselle ei tule pelkästään oman liiketoiminnan kehittämisestä, vaan koko maan kehityssuuntaan vastaamisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö energia-alan yritysten tulisi miettiä juuri omaa liiketoimintaansa ja sen systemaattista kehittämistä muihin toimijoihin verrattuna. Tässä onnistuakseen yritys tarvitsee tuekseen järjestelmätoimittajakumppanin, joka ymmärtää alan toimijoille asetetut uniikit tarpeet ja haasteet järjestelmille asetettavien, jatkuvasti kehittyvien vaatimusten kannalta.
Energia-alan siirtoliiketoiminnassa ja myyntiliiketoiminnassa on erilaiset haasteet; siirtoyhtiöihin kohdistuu toimintavarmuuden vastuun paine ja myyntiyhtiöihin markkinoiden entistä kovempi kilpailu. Koko toimialalla on korkea kunnianhimo kilpailuedun rakentamiseen, mutta alalla vallitsee edelleen eräänlainen kuilu arkitodellisuuden ja alan tahtotilan välillä. Tämä johtuu usein siitä, että yrityksen sisäinenkin näkemys strategisista prioriteeteistä aiheuttaa ristiriitoja.
Miten energia-alan toimijat voivat rakentaa kilpailuetua yritysjärjestelmien kautta huomioimalla samalla yhteiskunnan asettamat vaateet toimialan kehitykselle? Millainen järjestelmäkumppani pystyy parhaiten vastaamaan näihin haasteisiin? Paneudumme näihin asioihin tässä artikkelissa.
Energia-alan uniikki asema osana infrastruktuuria luo yrityksille ainutlaatuisia velvoitteita kehitykselle
Energia-alan yrityksillä on perinteisen markkinoiden mukailutarpeen lisäksi myös velvoite sitoutua yhteiskunnan infrastruktuurin jatkuvaan kehitykseen. Ala on kuitenkin osa yleistä infrastruktuuria, joten se omalla toiminnallaan mahdollistaa myös muiden tuotantoalan yritysten toimintaa ja vastaamista mm. ympäristövelvoitteisiin, kuten Hiilivapaa 2030 -tavoitteeseen. Ympäristöteot eivät ole pelkkiä linjanvetoja, päätöksiä ja tavoitteita, vaan myös teknologisia ja liiketoiminnallisia haasteita, joiden aktiivinen ratkominen on osa alalla toimivien yritysten päivittäistä työtä. Tulevaisuuden paineet asettuvatkin nimenomaan sähköntuotantoon, jonka vuoksi ratkaisujen tulee tukea jatkuvasti skaalautuvaa toimintaa.
Energia-alalla näiden muutosten tulee alkaa näkyä jo lähivuosien, ei vuosikymmenien aikana. Ratkaisujen tulee olla entistä lähempänä loppukuluttajia, jotta ympäristöön liittyvää vastuuta voi kulutushyödykkeiden valinnan lisäksi harjoittaa myös omassa energiakäyttäytymisessään. Esimerkiksi energian varastointi, monisuuntaiset kauppapaikat, uudet energiaratkaisut sekä kysyntäjousto ovat tulevaisuuden palveluita, jotka edellyttävät operatiivisilta järjestelmiltä muokattavuutta sekä huolellisesti suunniteltua analytiikkaa.
Tämän lisäksi yrityksillä on omat vastuut toimintakyvyn edistämiseen ja oman kilpailuedun rakentamiseen. Panostamalla muun muassa yrityksen ratkaisujen käytettävyyteen yritys pystyy vaikuttamaan suoraan sen työtehokkuuteen ja nopeuteen, mikä luo siten yrityksessä mahdollisuuksia helppoihin säästöihin. Käytettävyyden jatkuvassa ylläpitämisessä ja muuttuvan toimintaympäristön eheyden kannalta onkin tärkeää, että yrityksen ratkaisut toimivat yhtenä, helposti laajennettavana kokonaisuutena, mahdollistaen mm. asiakaskokemuksen rakentamisen poikki yrityksen kaikkien prosessien ja osastojen.
Energia-alalla katse on tärkeää keskittää tulevaan asennoitumalla siihen, että tulevaisuudessa ei hankita tuotteistettuja, yksittäisiä järjestelmiä, joiden anatomia opetellaan ulkoa. Päivittäisessä työssä hyödynnettävä operatiivinen data sekä sen muokkaus voidaan yhteistyössä järjestelmäkumppanin kanssa tuoda käytettävyysratkaisujen kontekstiin. Näin ollen, erityisesti laajemmalle käyttäjäryhmälle kohdistetun toteutuksen tulee mukailla käyttäjää eikä dataa tai sen Master-järjestelmää.
Paperilla hyvä kumppani ei usein yksin riitä – kumppanin tulee pystyä myös haastamaan teitä tarvittaessa
Yritysjärjestelmien hankinnassa kumppanin asenne ”asiakas on aina oikeassa” ei välttämättä ole projektin onnistumisen kannalta paras. Jos kumppani ei tuo projektiin mukaan omaa ymmärtämis- ja sovelluskykyään, ei kyseessä ole aito ja avoin yhteistyö. Kumppanin tuleekin panostaa merkittävästi ns. Roadmap-ajatteluun ja tuoda pöytään heidän asiantuntemuksensa siitä, miten ratkaisu tulee kehittymään yhdessä yrityksenne kehittyvien haasteiden, tavoitteiden ja prosessien mukana. Kumppanin tulisikin panostaa kaiken aikaa myös siihen, miltä liiketoimintanne tulee näyttämään tulevaisuudessa. Toimittajakumppani, joka ei huomioi asiakkaan tulevaisuutta, on pelkkä kumppani - ei liiketoimintakumppani.
Toimittajakumppanilla tulee olla hyvä hahmotus markkinoilla jo olevista teknologioista sekä monipuolinen integraatio-osaaminen. On myös asiakkaan etu, että toimittajakumppani on sitoutunut kehittämään ja haastamaan vallitsevia toimintatapoja. Toimittajalla tulee olla myös avoin ja asiakaskeskeinen asenne toteutettavaan projektiin. Projektinhallinnan tärkeys korostuu etenkin silloin, kun järjestelmähankkeita toteutetaan yhtä aikaa organisaatiomuutosten kanssa – kommunikaation tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
Millainen on energia-alalle sopiva järjestelmäkumppani? Ota nämä asiat huomioon!
1. Halu ja kyky muuttaa toimialaa
Energia-alan toimittajakumppanin tulee olla aidosti sitoutunut koko toimialan kehittämiseen. Toimialafokus korostuu erityisesti energia-alalla siksi, että ala on keskellä liiketoiminnallista ja järjestelmäteknistä murrosta. On tärkeää ymmärtää, mitä tulee priorisoida ja miten kehittää järjestelmää niin, että jatkokehitysaihioita ei suljeta pois.
Murros koskee energia-alan yritysten lisäksi myös strategisia liiketoimintakumppaneita. On olennaista, että myös toimittajat sitoutuvat kehittämään asiantuntemustaan ja näkemystään siitä, mikä on tämän hetken, mutta myös tulevaisuuden paras ratkaisu. Siksi toimittajakumppanin tuleekin ymmärtää yrityksenne liiketoiminnan substanssia. Aidon kumppanuuden tarkoituksena on kehittää turvallista ja kilpailukykyistä liiketoiminta-alustaa. Tulevaisuuden teknologiaratkaisut eivät rakennu yksittäisten järjestelmien ominaisuuksiin, vaan teidän ja digitalisaatiokumppanin välisellä yhteistyöllä rakennettuun näkemykseen siitä, kuinka teknologioilla voidaan tukea yrityksenne tarpeita tehokkaimmin.
Energiantuotannon ja siihen liittyvän infrastruktuurin edistämisen tulisi olla kaikkien vastuulla – ei vain alalla toimivien tuotanto-, siirto- tai myyntiyhtiöiden. Vastuun tulisi hajautua niin kuluttajille kuin yrityksille. Me Fellowmindilla haluamme omalla toiminnallamme edistää järjestelmätoimittajien välistä yhteistyötä, jossa yhteinen asiakas, eli te energia-alan asiantuntija, olette kaiken keskiössä. Toimittajakumppanin onkin tärkeä pyrkiä edistämään eri toimialojen parhaita käytänteitä ja tukea siinä onnistumista toimittamalla liiketoimintaratkaisu, joka on yhteensopiva muiden yritysratkaisujen kanssa ilman, että se rajoittaa ratkaisun laajennettavuutta yrityksen jatkokehitystä ajatellen.
2. Helppo kommunikoida yhteisellä sanastolla
Kommunikaatio on tärkeässä roolissa missä tahansa kumppanuudessa, eikä järjestelmätoimittajakumppanuus ole poikkeus. Konsulttijargonin sijaan on tärkeää, että kumppani osaa puhua asioista energia-alan omalla sanastolla – ns. yhteisellä kielellä. Jo pelkkä ymmärrys alan yleisestä termistöstä, kuten loisteho, pääjännite ja vakiokorvaus, tuo yhteistyön ylätason käsitteistä lähemmäs toiminnallenne tärkeää konkretiaa.
Yhteinen kieli auttaa yhteistyötänne etenemään myös ylätason haasteisiin vastaamisesta osaksi järjestelmätoimituksen seuraavaa askelta – eli liiketoimintaprosessien ymmärrystä sekä kausaalisuutta, auttaen nivomaan kaiken yhtenäisiksi prosesseiksi. Sen vuoksi on tärkeää, että kumppanillanne on asiantuntevuutta toimialanne toiminnasta, terminologiasta ja perinteisistä haasteista, auttaen teitä viestimään tarpeistanne kattavasti sekä operatiivisella että strategisella tasolla.
3. Kokonaisvaltainen järjestelmätoimittaja
Usein järjestelmähankkeita ohjaa deadlinet ja budjetit, jolloin paineen alla sekä te asiakkaana että toimittajakumppaninne olette pakotettuja priorisoimaan tekemistä pitkin matkaa. Palveluiden ja ratkaisujen hankinta yhdeltä kumppanilta tarkoittaa ennen kaikkea yrityksenne Roadmapin hahmottamista ja moniulotteista kehityspolkua, jonka hahmottaminen tekee yhteistyöstä sekä alustakehityksestä huomattavasti luonnollisempaa.
Kilpailu energia-alalla ei koske ainoastaan myyntiyhtiöitä vaan yhtä lailla digitaalisten palveluiden tarjoajia. Ajan hermoilla oleva yhteistyökumppani ymmärtää asiakkaan valinnanvapauden ja rehelliseen kilpailuun kuuluu asiakkaan tarpeiden asettaminen etusijalle.
4. Ketterä ja proaktiivinen kumppani
Te olette energia-alan asiantuntijoita, mutta kumppaninne tulee pystyä hiomaan asiantuntijuudestanne projektin onnistumisen kannalta toimitettavaa järjestelmää tukeva timantti. Tämän mahdollistamiseksi kumppanin tulee olla ketterä ja proaktiivinen. Kumppanin tulee myös tunnistaa kehityskohteita, jotka jäävät oman asiantuntijuutenne kokonaiskuvassa usein ns. kuolleeseen kulmaan. Tämä voi tarkoittaa käytännössä proaktiivista paneutumista yrityksenne nykyisiin prosesseihin ja jalostettavaan dataan, sekä kykyä tunnistaa, miten esimerkiksi datan rakenteellisilla muutoksilla turvataan järjestelmästä rikastettavan tiedon oikeellisuus.
Haluatko lisätietoja?
Haluatko kuulla lisää energia-alan yritysjärjestelmistä ja Fellowmindin focuksesta toimialallanne? Ota meihin yhteyttä – keskustelemme mielellämme lisää aiheesta kanssasi
Juho Seppälä
Juho toimii Fellowmindilla Sales and Industry Directorina. Juhoa innostaa asiakkaiden tavoitteiden tukeminen ja heidän liiketoimintaprosesseihinsa liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Hän haluaa tarjota asiakkaille liiketoiminta-arvoa luovia globaaleja mutta myös paikallisia IT-ratkaisuja ja -palveluita. Ota yhteyttä Juhoon: juho.seppala@fellowmind.fi tai +358 50 406 5062.