Johtaja, katso kulman taakse! - Poimintoja Future Business Day 2022 -tapahtumasta

Liiketoimintaympäristöä ravistellut koronapandemia ei ole ohi, sillä siitä johtuvat globaalit saatavuushaasteet, logistiikan ongelmat ja velkaelvytetyn talouden ongelmat jatkuvat. Inflaatio laukkaa, sota ja energiakriisi painavat päälle, kyberturvallisuusuhat kasvavat ja taloudessa on isoja epävarmuuksia.

Samaan aikaan ympäristöä — siis meitä ympäröivää luontoa — haastavat useat ongelmat. Luontopääomaa on käytetty kovalla kädellä ilman riittäviä toimia kestävyyden eteen. Ilmastonmuutos, luontokato ja resurssipula ovat vaarallisella tasolla. Eikä globaali kysyntä maapallon ympäristöresursseille vähene, vaan kasvaa koko ajan.

Jos johtajat ja johtoryhmät katsovat tässä tilanteessa vain edessä olevaa viikkoa ja kvartaalia, he eivät näe, kuinka liiketoiminnan tulisi muuttua, jotta se olisi kestävää ja kukoistavaa myös tulevaisuudessa.

Sillä ympäristön muutos tarkoittaa kasvavaa liiketoimintaa niille, jotka tarjoavat uuteen tilanteeseen ratkaisuja.

Kulman takana on mahdollisuuksia.

Fellowmind Future Business Day 2022 -tapahtuman puhujat nostivat esiin kolme isoa teemaa, joita jokainen johtaja tulee pohtimaan. Yleisöpalautteen perusteella ne osuivat juuri oikeaan hetkeen.

1. Susformaatio on digitalisaatioon verrattava muutosvoima, joka pyyhkii yli toimialojen 

Kaisa Hietala kertoi, kuinka luonto pakottaa yritysmaailman muutokseen. Susformaatio (sustainability ja transformation) on uusi termi, joka kuvaa sitä, kuinka kestävyys asettaa jo nyt reunaehtoja liike-elämän toiminnalle. Muutoksen ajurina on ilmastonmuutos, resurssien väheneminen ja luontokato eli biodiversiteetin väheneminen. Yritykset joutuvat sen eteen, miten paljon jätettä voi tuottaa ja miten paljon hiilidioksidia voi päästää. Se on haastavaa, koska markkinat uudelle toimintatavalle ja uusille tuotteille eivät ole vielä täysin valmiit ja silti pitää toimia.

Kestävä kehitys on yhtä suuri muutosvoima kuin digitalisaatio. Ympäristön kannalta kestävät, syvästi vastuulliset tuotteet ja palvelut muuttavat kaikkia toimialoja. Uusia mahdollisuuksia avautuu, ja samalla sulkeutuu joukko vanhoja. 

Digitalisaatio on tuonut uusia liiketoimintamalleja ja kilpailijoita sekä muuttanut ostokäyttäytymistä. Se on pakottanut perinteiset toimialat hankkimaan uusia kyvykkyyksiä — esimerkkinä autoteollisuus, joka nyt tarvitsee kymmeniätuhansia koodareita. 

Samankaltainen suuri muutosaalto nousee nyt ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen ympärille. Elämme liiketoiminnan kestävyysmurrosta. Ympäristön kannalta vastuullinen ja kestävä toiminta tarkoittaa, että yritys tekee aktiivisen päätöksen toimia ongelmien ratkaisijana — ei vain muiden päättämien toimenpiteiden seurailijana. 

Vastuu planeetasta, eli omatunto, vaatii toimintaa. Pekka Horon mukaan yrityksiin kohdistuu muutospaine joka suunnalta: Asiakkaat, kuluttajat, työntekijät, sijoittajat ja regulaatio edellyttävät yritykseltä toimia, jotka ovat kestävän kehityksen pohjalla.

Janne Reimari ja Ville Hemmilä korostivat, että yritysten pitää kertoa vain siitä, mitä he todella tekevät kestävyyden eteen. Kaikki on nykykuluttajalle läpinäkyvää. Hemmilän sanoin “Viherpesu on bullshittiä! Uudet sukupolvet ovat mahtavia poliiseja ja ottavat meidät siitä kiinni.”

Fiksut yritykset näkevät tässä mahdollisuuksia, eivät uhkia. Ne tekevät kestävää bisnestä, joka on kannattavaa. Tässä suomalainen vahva tekninen osaaminen on valttia; kun maailmalla moni vielä vain markkinoi vihreydellä, meillä on kyky jo tuottaa vastuullisia tuotteita asiakkaille. 

Vastuullisuus ei ole kuluerä, se on bisnestä.

2. Muutoskyvykkyys on keskeinen taito

Markkinoiden muutos jakaa yrityksiä menestyjiin ja taantujiin. Kaisa Hietala nosti keskeisenä kysymyksenä esiin esimerkiksi sen, miten investoida vastuullisuuteen, kun meillä ei ole luontoarvolle arvoa ja emme voi laittaa luontopääoman säästämistä ja kerryttämistä yrityksen taseeseen. Mikä on yhden makeavesikuution säästämisen arvo maailmassa? Silti fiksut, kauemmas katsovat yritysten hallitukset ja johtoryhmät näkevät kestävän kehityksen toimet nimenomaan investointina.

Susformaatio, globaalit saatavuushaasteet, kyberturvallisuus ja energiakriisi vaativat investointeja uuteen osaamiseen. Sanna Kurronen kertoi, että kansainvälisten vertailujen valossa Suomi on kansantaloutena jäänyt kilpailijamaita jälkeen nimenomaan uuden osaamisen panostuksissa. Onneksi yksittäiset yritykset voivat päättää toisin ja ohjata omaa menestystään.

Tarvitaan myös rohkeutta. Miika Soininen kertoi, että sähkökäyttöinen metsäkone voi kuulostaa metsän latauspisteiden puutteen vuoksi vielä utopistiselta, mutta Ponsse näkee vihreän siirtymän tärkeyden liiketoimintansa yhtenä ydinarvona ja kehittää nyt kovaa kyytiä tulevaisuuden ratkaisuja.

Hyvä johtaja miettii, millainen yrityskulttuuri yhtiöön pitää rakentaa, jotta muutoskyvykkyydestä tulee taito. Fellowmind Future Business Dayn keskustelijat nostivat esiin muutamia keskeisiä taitoja:

• Viesti avoimesti ja nosta keskustelutiheyttä: Kerro useammin ja enemmän, mikä on kunkin ihmisen rooli muutoksessa ja mitkä ovat prioriteetit. Luo selkeyttä.
• Ota aikaa ajattelulle: Johtaja tarvitsee aikaa johtamiseen, se ei onnistu muiden töiden ohessa. Johtaja tarvitsee myös tukea ja koulutusta omaan rooliinsa muutosten keskellä.
• Systematisoi ketteryys: Tekemistä pitää pystyä skaalaamaan sekä ylöspäin että alaspäin. Säännöllisesti täytyy tarkistaa, onko suunta oikea ja tarvittaessa rohkeasti viheltää peli poikki ja muuttaa suuntaa.
• Tunnista hallinnan ympyrä: Keskity omaan tekemiseen ja tunnista olennainen. Älä murehdi liikaa muita yrityksiä tai ulkopuolisia tilanteita.

Bisneksessä muutos lähtee asiakkaan ongelmista ja ratkaisuista niihin. Mahdollisuuksien kirjo voi yllättää. Jukka Metsälä kertoi, että kun he Fingridillä miettivät asiakkaan huolia ja murheita, listalle päätyi 170 eri ongelmaa. Mutta kun samaa kysyttiin asiakkailta, osasivat asiakkaat nimetä vain noin 50 ongelmaa. Miika Soininen kiteytti asian opetuksen näin: Asiakkaat eivät välttämättä tiedä, mitä oikeasti tarvitsevat, ja siksi yrityksellä pitää olla näkemyksellisyyttä.

Näkemyksellisyys edellyttää, että toimitusjohtajalla on organisaatiossaan samaan aikaan sekä selkeä, jaettu tulevaisuuden tahtotila, että sekoitus ihmisiä, joilla on monipuolista taustaa, toimialaosaamista ja monenlaista diversiteettiä. 

3. Tehokkaampi arki luo tilaa muutokselle

Datalla johtaminen, automaatio ja tuottavuustyökalut mahdollistavat tehokkaamman arjen. Se luo yritykselle tilaa panostaa tulevaisuuden bisnesmahdollisuuksiin. 

Kaikki yritykset tarvitsevat kilpailukykyä tehokkaamman työpäivän kautta. Sillä aina ei ole kyse siitä, että luotaisiin toiminnallisuuksia ja tuotteita, joita maailma ei ole ikinä ennen nähnyt. Oman perustyöpäivän ja arjen helpottamisessa on poweria!

Miika Tekoniemi esitteli konkreettisen demon avulla, kuinka esimerkiksi virtuaaliyhteyden avulla saadaan tuotua paikalliselle työntekijälle asiantuntija-apua etänä työskenteleviltä senioriosaajilta. Näin saadaan ratkaistua ongelmia nopeammin sekä samalla nopeutettua oppimista. Tämä pätee liikkuvaan kenttätyöhön ja moniin tilanteisiin, jotka aiemmin vaativat asiantuntijan fyysistä läsnäoloa. Etätyön ratkaisut ovat jo niin sujuvia, että eniten niiden käyttöä rajoittaa organisaatioilta puuttuva rohkeus kokeiluihin, ei tekniikka. 

Esimerkin etäläsnäolon voimasta antoi Petri Bono, joka kertoi, että Terveystalon vuosittaisista vastaanotoista peräti kaksi miljoonaa kappaletta tehdään nykyisin etäyhteydellä. Ne muodostavat jo noin neljänneksen kaikista vastaanotoista. Tämä olisi ollut vielä muutama vuosi sitten utopistinen ajatus. Kaikkien arki helpottuu uusien työkalujen myötä. Sama ajatus on automatisoitujen hoitopolkujen takana: tietyllä diagnoosilla pääsee osaksi hoitopolkua, jossa tekniikka vapauttaa ammattilaisen aikaa potilaalle ja kaiken koordinointi sujuu vähemmällä manuaalisella työllä.

Arjen tehostaminen ja perusprosessien tuottavuuden nostaminen on aivan keskeistä myös vastuullisuuteen perustuvissa liiketoimintamalleissa. Anders Brännbacka ja Jyrki Sironen kertoivat, että teräsputkia ja putkenosia valmistava OSTP haluaa olla kaikista tehokkain ja vastuullisin toimija koko toimialalla. Pelkkä vastuullisuus ei riitä kilpailukykyyn. Tehokkuutta tutkittaessa opittiin, että yksi tuotantolinjan vuorotyömestari ei enää pysty ohjaamaan ja optimoimaan niin monesta osatekijästä koostuvaa toimintaa kuin tuotantolinjan tehokas käyttö edellyttää. Tehokkuushyppäykseen tarvitaan siis algoritmeja, koneoppimista ja dataohjattua toimintaa. 

Ratkaisut sujuvampaan toimintaan löytyvätkin yrityksen koko systeemiä tarkastelemalla. Automatisointi, datan hyödyntäminen, joustavat pilvipalvelut ja prosessien digitalisointi nostavat jokainen osaltaan organisaation tuottavuutta ja tehoa. 

Datakyvykkyydet ovat muutoskyvykkyyttä.

Fellowmind Future Business Day 2022 -tapahtuman puhujina 8.11.2022 olivat:

Kaisa Hietala, Exxon Mobil, hallituksen jäsen; Sanna Kurronen, Suomen Pankki; Anders Brännbacka ja Jyrki Sironen, OSTP; Jukka Metsälä, Fingrid; Miika Soininen, Ponsse; Petri Bono, Terveystalo; Miika Tekoniemi, Fellowmind; Pekka Horo, Microsoft; Janne Reimari, Kotipizza Group sekä Ville Hemmilä, Fellowmind.

Tilaisuuden vetävästä ja puhujia haastavasta juonnosta vastasivat KTT Pia Hautamäki, myynnin tutkija ja yliopettaja Tampereen korkeakouluyhteisö TAMKista, sekä Niko Tuominen, Fellowmindin strategiajohtaja.

Lue täältä Future Business Dayn puhujien ja juontajien tarkemmat esittelyt.

Paikalle Scandic Park Helsinkiin kokoontui 200 yrityspäättäjää. Yleisö kiitti tapahtuman ajankohtaisuutta ja kauan kaivattua tilaisuutta verkostoitua.