Kokenut testaaja on timantti – kattava testaus tärkeä osa IT-hanketta

Kun yritys investoi teknologiaan ja IT:hen, investoi se muutokseen: uudella tai päivitetyllä IT-järjestelmällä pyritään tehostamaan liiketoimintaa. Olennaisena osana IT-investointia ja järjestelmähanketta on testaus. Sovellusten ja järjestelmien kattava testaaminen ennen käyttöönottoa parantaa valmiin ratkaisun onnistumisen edellytyksiä.

Mistä tunnistat kokeneen testaajan?

Ohjelmistotestausta voi nykyisin opiskella osana oppilaitosten tarjoamaa koulutusta. Tarjolla on paljon ohjelmistotestauksen kursseja ja testauskoulutusta niin julkisten oppilaitosten kuin yksityisten koulutusorganisaatioidenkin tarjoamassa. Koulutustarjoama on laajentunut paljon vuosien varrella.

Moni kokenut testaaja on kuitenkin oppinut työnsä ohella: opiskellut aikaa sitten esimerkiksi tietojenkäsittelyä ja testannut opiskeluaikanaan ainoastaan itsenäisesti ohjelmoinnin harjoitustöitään, mutta käynyt varsinaisen ”korkeakoulun” testauksen maailmaan vasta työuransa aikana työkokemuksen kautta.

Voiko kuka tahansa sitten testata ohjelmistoja tai alkaa testaajaksi? Toki voi, kuka tahansa voi testata. Mutta kokeneen testaajan huomaa hetkessä.

Kokenut testaaja:

• ymmärtää testauksen taustat sekä tarkoituksen ja on rohkea haastamaan testattavaa sovellusta tai järjestelmää
• on looginen, mutta myös luova, joka uskaltaa käyttää mielikuvitusta siihen, miten tuleva järjestelmän käyttäjä mahdollisesti sovellusta tai järjestelmää käyttäisi. Kokenut testaaja löytää testatessaan myös tavat, miten järjestelmän tulisi toimia ongelmatilanteissa, kun käyttäjä ei toimikaan siten, miten kehittäjä on hänen ehkä ajatellut toimivan.
• osaa arvioida löytämiensä tulosten ja virheiden prioriteetin ja kykenee kommunikoimaan niistä selkeästi muille testaajille, ohjelmistokehittäjille ja projektijohdolle. Kokenut testaaja osaa perustella muille, miksi hänen löytämänsä virhe on kriittinen - ja mitä tarkoittaa, ellei löydettyyn virheeseen saada korjausta.

Testauksen kulmakivet: testausympäristö, testidata sekä resurssit ja ajankäyttö

Mikä tekee testauksesta haastavaa? Testauksen haasteet kulminoituvat kokeneen testauksen ammattilaisemme mukaan seuraaviin kolmeen tekijään: testausympäristö, testausdata ja testaukseen käytettävä aika.

1. Varmista sopiva testausympäristö

Laadun turvaamisen kannalta on selvää, että IT-järjestelmää ei testata tuotantoympäristössä; testaus vaatii oman testaukselle varatun testausympäristön. Testausympäristö vastaa tuotantoympäristöä, mutta on erillään siitä ja on siten turvallinen paikka todentaa ja testata, että uusi järjestelmä toimii kuten on ajateltu.

Sopivan testausympäristön luominen vaatii suunnittelua ja harkintaa. Joskus se voi olla haastavaa: Testausympäristön tulee olla konfiguroitu käyttötapauksia varten tietyllä tavalla tai sen täytyy olla tietyn alustan päällä. Samaa ympäristöä tarvitsee usein moni muukin – juuri samaan aikaan testauksen kanssa.

Ympäristön ylläpito tuo myös kustannuksia yritykselle, joten joskus testausympäristön tärkeyttä täytyy perustella kustannuspaineissa.

Testausympäristön lisäksi ohjelmiston testaaja tarvitsee testauslaitteen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi selainpohjaisissa sovelluksissa sitä, että testaus suoritetaan yrityksellä käytössä olevilla selaimilla ja laitteilla. Mikäli sovellusta tai järjestelmää tullaan käyttämään myös vaikkapa mobiililaitteella (tabletti, kännykkä jne.), on hyvä testata järjestelmän toimivuutta myös näillä laitteilla.

2. Luo tarpeeksi testausdataa

Testausta varten testiympäristöön tarvitaan pohjadataa, jolla testata. Testauksessa suoritettavat toiminnot voivat vaatia monimutkaisiakin datayhdistelmiä. Testidatan rakentaminen on aikaa vievää ja vaatii työssä tarvittavien olennaisten tietojen ja taitojen hallintaa, substanssiosaamista. Testidatan rakentaminen voikin viedä enemmän aikaa kuin itse testaaminen.

Testausta varten dataa luovat testaajat – yleensä he ovat liiketoiminnan asiantuntijoita, jotka ymmärtävät, mikä data on olennaista ja millainen data on testauksen kannalta tärkeää. Rajoituksia todellisen datan käytölle testausympäristössä aiheuttaa muun muassa EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR, General Data Protection Regulation), joka suojaa henkilötietoja.

Tarvittavan testausdatan määrään vaikuttaa testauksen tavoite: jos testataan massoja ja kerralla isoja määriä toimintoja, tulee testausdataakin luonnollisesti olla tarpeeksi.

3. Varaa testaukseen aikaa ja resursseja

Testausta tehdään IT-järjestelmäprojekteissa useassa eri vaiheessa riippuen projektista. Testaamiseen tarvitaan aina aikaa ja resursseja – testaaminen kuuluu olennaisesti mukaan projektisuunnitelmaan.

Täysin uuden IT-järjestelmän tai sovelluksen käyttöönottoprojektissa testausta on syytä tehdä useassa eri vaiheessa. Näitä ovat muun muassa:

• Migraatiotestaus, jossa varmistetaan, että data on siirtynyt järjestelmästä toiseen onnistuneesti
• Integraatiotestaus, jossa testataan eri osien ja komponenttien välisten rajapintojen toimivuus
• Suorituskykytestaus, jossa testataan, että järjestelmä kestää, toimii ja pystyy käsittelemään tarvittavan määrän käyttäjiä, tapahtumia ja dataa
• Hyväksyntätestaus, jossa varmistetaan, että toimitettava järjestelmä on sellainen kuin sovittu ja että se on valmis käyttöön

Isoissa projekteissa muutokset koskevat IT-järjestelmän käyttöönoton lisäksi usein myös liiketoimintaprosesseja, jolloin työskentely- ja toimintatavatkin voivat muuttua. Tällöin testaaminen on isommassa roolissa, erityisesti liiketoiminnan kannalta sekä toimintatapojen muutosten kannalta.

Silloin, kun käyttöön ollaan ottamassa olemassa olevasta järjestelmästä uusi versio eikä muutokset järjestelmässä ja sen käytössä ole kovin suuria, voi testauskin projektista riippuen olla melko kevyt. Saattaa riittää, että tehdään pelkkä hyväksyntätestaus, jolla varmistetaan, että toimitettava versio on valmis käyttöön.

Testaajien roolit ja vastuut on syytä projektissa määrittää tarkasti. Järjestelmän testaajina voi olla sekä oman yrityksen työntekijät tai ulkoistetut testauksen asiantuntijat.

Erityisesti isommissa IT-investointihankkeissa käytetään usein ulkopuolisia testauksen ammattilaisia. Ulkopuolisten asiantuntijoiden roolina voi olla testauksen suunnittelu, ohjaus ja koulutus. Itse testaus voidaan suorittaa yrityksen omien työntekijöiden voimin, jotka tuntevat liiketoimintaprosessit sekä esimerkiksi muutokset, joita uusi järjestelmä työhön tuo.

Oli testaaja sitten ulkopuolinen tai yrityksen oma työntekijä, testaajan on tärkeä ymmärtää testattavan järjestelmän käytön substanssia eli niitä tietoja ja taitoja, joita käyttäjä työssään tarvitsee. Lisäksi testaajan on tunnettava työhön liittyvät toimintatavat ja prosessit. Kun testaukseen on kiinnitetty yrityksen oma työntekijä, tekee hän testausta tyypillisesti operatiivisen työnsä ohessa. Tällöin on erittäin tärkeää huomioida, että projektijohdossa ja koko organisaatiossa ymmärretään testaamisen tärkeys. Testaajilla täytyy olla resursoituna riittävästi aikaa testaukselle – siinäkin tapauksessa, että projektin ja testauksen aikataulut muuttuvat.

Testaus – rutiininomaista suorittamista vai haastavaa hoksaamista

IT-järjestelmän testaajien työ on tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta. Testaaminen on parhaimmillaan antoisaa tiimityötä ja onnistumisia virheiden löytyessä, mutta myös rutiininomaista suorittamista ja ongelmien selvittelyä. Haasteita testaaminen tarjoaa, sillä vain mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea testaaja hoksaa työssään testata. Arvosta siis tätä timanttia, joka sinulla projektissasi on – hän tekee sinulle ja etenkin yrityksellesi arvokasta työtä.

Ota yhteyttä

Tarvitsetko kokeneen ammattilaisen huolehtimaan IT-projektisi johtamisesta, testauksen hallinnasta tai arkkitehtuurin suunnittelusta? Meiltä Fellowmindilta saat asiantuntijan avuksesi yrityksesi muutos- ja kehityshankkeiden tuloksellisen etenemisen varmistamiseen. Ota yhteyttä!

Sinua voisi kiinnostaa myös aiemmin kirjoittamamme blogi ohjelmistotestaamisesta: IT-järjestelmien testaaminen - laadunhallintaa vai projektin riippakivi