Kuusi valmistavan teollisuuden haastetta ja mahdolli­suut­ta vuodelle 2021

1. Online-yh­teis­työ

Tällä hetkellä meneillään oleva siirtymä perustuu osin käytännön syihin. Nykyinen kriisitila hankaloittaa monia asioita, jotka tehtiin ennen yhdessä. Esimerkiksi innovointi ja luovuus ovat perinteisesti olleet riippuvaisia ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Tämän vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on olennaista, että osapuolet ymmärtävät toisiaan. On videoneuvotteluita, virtuaalisia tapahtumia työpaikan ulkopuolella, virtuaalisia päiväpalavereita... Meidän on siis mahdollista tavata toisiamme säännöllisesti, mutta fyysinen etäisyys ja siihen liittyvä nonverbaalisen viestinnän puute johtavat usein siihen, että tapaamiset ovat vähemmän innostavia ja osallistavia. Myös Scrum kärsii, sillä monet tämän ketterän kehitysmenetelmän elementeistä perustuvat siihen, että osallistujat ovat samassa tilassa.

Toisaalta verkossa tapahtuvaan yhteistyöhön on tarjolla yhä enemmän vaihtoehtoja. Esimerkiksi Microsoft Teamsin Breakout Rooms -ominaisuus tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokouksen osallistujat väliaikaisesti pienempiin ryhmiin. Tämä helpottaa aivoriihien pitämistä strategiakokouksissa. Myös webinaarien työkalut, kuten virtuaaliset tussitaulut ja miellekarttatyökalut, kehittyvät jatkuvasti. Ne auttavat jäsentämään vuorovaikutusta ja etsimään ratkaisuja yhdessä.

Mikään virtuaalisista vaihtoehdoista ei kuitenkaan täysin korvaa henkilökohtaisia tapaamisia. Teknologian tarjoamat ratkaisut eivät koskaan ole täydellisiä, ja verkkoyhteistyö tuo mukanaan omat ongelmansa ja haasteensa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että oikeanlaisilla työkaluilla ja halulla kokeilla ja oppia pääsee jo pitkälle.

2. Pilveen vai ei?

Koronakriisillä on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia kaikkialla maailmassa. Monet yritykset ovat joutuneet sulkemaan ovensa, mikä puolestaan uhkaa jatkuvuutta ja tuottoja. Niin kauan kuin tilanne ei ole hallinnassa, maailmantalous jatkaa heittelehtimistään. Niillä aloilla, joihin kriisi ei vaikuta vakavasti, pilvipalveluiden käyttö lisääntyy entisestään tänä vuonna. Teknologian tuomat mahdollisuudet tukevat toimintoja, jotka eivät olisi muuten mahdollisia. Hyvä esimerkki tästä on teknisen tuen tarjoaminen etänä lisätyn todellisuuden avulla.

Ajasta ja paikasta riippumaton työ yleistyy myös erilaisten kestävyystavoitteiden vuoksi. Hiilidioksidipäästöt on saatava laskuun, mikä puolestaan vaatii liikematkailun vähentämistä. Voidaankin kysyä, onko todella tarpeen lähettää teknistä henkilökuntaa eri puolille maailmaa. Viime kuukausien aikana on osoittautunut, että esimerkiksi kenttähuolto hoituu hienosti myös etänä. Oikeanlaisilla työkaluilla ja hyvällä valmistautumisella se tarjoaa saman kokemuksen mutta tehokkaammin.

Yritykset, joiden kassavarat eivät ole tyystin lopussa, voivat vapauttaa resursseja, arvioida prosesseja perusteellisesti ja miettiä, mitä voitaisiin parantaa (pilvi)teknologian avulla. Yrityksillä, jotka yrittävät vain selviytyä vallitsevasta tilanteesta, ei ehkä ole resursseja innovointiin. Vaikka tällaisissa yrityksissä ymmärrettäisiinkin, että työskentely pilvessä on tehokkaampaa ja tuo säästöjä, pilvipalvelujen käyttöönottoa ei kuitenkaan voida harkita vielä lähiaikoina. Syynä on se, että käyttöönotto edellyttäisi aikaa ja rahaa, joita ei tällä hetkellä ole käytettävissä riittävästi tai ollenkaan.

3. Liiketoi­min­nan ja tietotek­nii­kan välisen kuilun kaventaminen

Vuonna 2021 low-code-ohjelmoinnista tulee yleisempää. Sovelluksia on nyt mahdollista kehittää myös ilman ohjelmointikielen tuntemusta. Yhä useammat yritykset käyttävät low-code-ohjelmointia mukauttaakseen toiminnanohjaus- ja/tai asiakkuudenhallintajärjestelmänsä joustavasti muuttuviin olosuhteisiin ja helpottaakseen työntekijöiden työtä. Low-code-ohjelmointi kaventaa kuilua liiketoiminnan ja tietotekniikan välillä ja poistaa tarpeen omistaa ohjelmistoja. Tämä puolestaan parantaa liiketoimintaohjelmistojen hallintaa ja helpottaa niiden jatkokehitystä.

4. Toimitus­ket­jun optimointi

Koronakriisin myötä on ymmärretty, että koko toimitusketjun kattava Just In Time -toimitus ei ole mitenkään riskitöntä. Yritysten on pidettävä suurempia varastoja niin osto- kuin myyntipuolellakin. Painopiste on entistä vahvemmin toimitusketjun alueellisissa tai paikallisissa organisaatioissa, joiden avulla varmistetaan toimitusten nopeus ja luotettavuus. Tuotannon ulkoistaminen Aasiaan ei ole enää perusteltua edes silloin, kun se tuo kustannussäästöjä.

5. Digitaalinen myynti ja markkinointi

Näyttää siltä, että toistaiseksi teemme yhteistyötä lähinnä digitaalisesti. Tämä aiheuttaa ongelmia myynti- ja markkinointiosastoille, joka eivät voi järjestää fyysisiä tapaamisia ja tapahtumia liidien luomiseksi. Ei siis ihme, että digitaalisten myynti- ja markkinointimahdollisuuksien kehittäminen tai ammattimaistaminen on monelle prioriteetti. Yhä useammassa yrityksessä ymmärretään, että digitaalisuus säästää aikaa ja kustannuksia ja parantaa myynnin ja markkinoinnin välistä koordinaatioita. Digitaalinen myynti ja markkinointi soveltuu paremmin kansainvälisille organisaatioille ja tarjoaa pienemmille yrityksille mahdollisuuden markkinoida ja myydä tuotteitaan tai palveluitaan maailmanlaajuisesti.

6. Taistelua osaajista

Tämänhetkinen kriisi aiheuttaa haasteita myös henkilöstöalalla. Yritysten tapa houkutella uusia osaajia ja pitää nykyiset työntekijänsä tyytyväisinä on muuttunut perusteellisesti. Tällä hetkellä työnhaku, palautteen antaminen ja arviointi tapahtuvat lähes kokonaan verkossa. Samaan aikaan työntekijät eivät enää näe etätyötä mukavana vaihtoehtona, vaan ennemminkin työllistymisen edellytyksenä.

Taistellessaan osaajista rekrytoijat turvautuvat sosiaalisen median pienempiin verkkoyhteisöihin, kuten LinkedIniin, ja käyttävät soveltuvien hakijoiden etsimiseen uusia työkaluja. Rekrytoijien on kohdennettava hakunsa yhä paremmin, sillä jos avoimista työpaikoista ilmoitetaan ainoastaan suosituimmilla työnhakualustoilla, tuloksena on valtava määrä hakemuksia, jotka eivät välttämättä täytä kaikkia vaatimuksia.