Miksi vain pieni osa yrityksistä muuttaa toimintaansa datan pohjalta, vaikka kaikki sitä keräävät?
Tiedolla johdettu yritys on tavoite, jota moni yritys havittelee. Datasta ja tekniikasta tavoitteen saavuttaminen käytännössä ei pitäisi olla kiinni, sillä hurja määrä dataa ja teknologiaratkaisuja on kaikkien yritysten saatavilla. Mikä yrityksiä jumittaa? Millä keinoilla yritykset voisivat ratkaista viimeisen kilometrin haasteet tiedolla johtamisen matkalla? Kuuntele Digilöylyt podcastimme jakso, jonka vieraana on Tuulia Lintonen Fortumilta.
Samin ja Nikon vieraaksi Fellowmindin Digilöylyt-podcastiin saapuu tällä kertaa datan ja analytiikan erityisasiantuntija Tuulia Lintonen Fortumilta. Keskustelunaiheena kolmikolla on data. Dataa syntyy joka hetki valtavia määriä ja yritykset ovat jo hyviä jalostamaan sitä tiedoksi.
Monissa yrityksissä kuitenkin viimeinen kilometri kohti tiedolla johdettua päätöksentekoa on kaikista vaikein ja siksi se usein jää kesken. Mikä yrityksiä jarruttaa? Miksi vain pieni osa yrityksistä lopulta muuttaa toimintaansa datan pohjalta, vaikka kaikki keräävät dataa? Muun muassa tätä pohditaan saunakeskusteluissä tällä kertaa.
Seuraavaan poimimme muutamia ajatuksia podcastin keskustelusta. Jos haluat hypätä suoraan mukaan Digilöylyihin, käy kuuntelemassa Tuulian, Samin ja Nikon keskustelu kokonaisuudessaan täältä.
Datan viimeisen mailin ongelma kiteytyy datan muuttamiseen toiminnaksi
Miten luoda yrityksissä yksi totuus datasta ja käyttää dataa niin, että datan pohjalta työntekijät eri rooleissa voivat muuttaa toimintaansa ja tehdä fiksuja päätöksiä osana liiketoimintaa? Siinäpä vasta hyvä kysymys, johon moni yrityspäättäjä tälläkin hetkellä miettii vastausta.
Usein yrityksissä ajatellaan, että kun data on kaikkien saatavilla, sitä myös ryhdytään automaattisesti kuluttamaan. Pienessä osassa yrityksiä asia voikin olla näin. Suuressa osassa yrityksiä asia ei ole näin yksinkertainen. Mikä yrityksiä jarruttaa matkalla datan superkäyttäjiksi?
Ensimmäinen hidaste on se, että yrityksen työntekijät analysoivat ison osan tiedoista edelleen irrallisissa Exceleissä. Työntekijöiltä puuttuu siis työkaluja tai olemassa olevat työkalut eivät tuota kaikkea sitä tarvittua tietoa yhdessä paketissa.
Käytännössä keskitetyn datanhallinnan puuttuminen tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa ympäri organisaatiotasi on lukuisia, yksittäisten ihmisten tai tiimien ylläpitämiä varjo-Exceleitä, joita ei hallinnoida eikä taatusti johdeta. Irrallisten varjo-Exceleiden vuoksi data ei päätöksenteko- ja käyttövaiheessa olekaan enää kaikkien saatavilla tai yhtenäistä. Tämän tilanteen seurauksena eri rooleissa toimivien työntekijöiden on mahdotonta muodostaa yhtenäistä, dataan perustuvaa näkemystä.
Toisena sudenkuoppana strategian jalkautus
Toinen haaste datan hyödyntämiselle on se, että tavoitteet ja strategiat jäävät isoissa organisaatioissa ylätasolle. Bisneksellä on strategia eli voittamisen suunnitelma. Tyypillisesti hasteet isoissa yrityksissä alkavat siinä vaiheessa, kun voittamisen suunnitelma pitäisi jalkauttaa eri liiketoiminnoille ja divisioonille.
Jos yritys jättää strategiansa yksikkötasolla jalkauttamatta, johtaa tilanne herkästi kohti liiketoimintojen osaoptimointia, jolloin yritys kokonaisuutena ei menesty. Tässä tilanteessa kaikki eivät taaskaan yrityksessä pelaa yhteiseen datamaaliin ja jälleen yrityksen mahdollisuudet luoda yhtenäinen kokonaiskuva datan perusteella ovat heikot. Jälleen palataan lähtöruutuun.
Se, että data on kaikkien saatavilla, ei riitä. Pitää luoda kulttuuri, miten dataa käytetään.
Kolmantena haasteena käyttökokemus eli design
Kolmas haaste on dataan liittyvä design eli käyttökokemus ja palvelumuotoilu. Jos datan syöttäminen eri järjestelmiin on tehty liian hankalaksi - tai työtehtävä huomioiden jopa mahdottomaksi - on ihmisiä mahdotonta saada luomaan oikeaan dataan perustuvaa yrityskulttuuria.
Digitaaliset palvelut, jossa esimerkiksi myyjän tai huoltohenkilön roolissa työskentelevän näkökulma on huomioitu ja datan syöttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi, luovat pohjan oikeasti tiedolla johdetulle liiketoiminnalle, jota kaikki yrityksen työntekijät yhdessä rakentavat. Edellytys tälle on, että datan syöttämisen design roolista riippumatta ja käyttökokemus ovat mietitty huippukontoon.
Mistä lähteä ratkomaan datan hyödyntämiseen liittyviä haasteita? Keskustelijat vinkkaavat, että haasteita kannattaa lähteä ratkomaan kysymällä seuraavat kaksi kysymystä: mitä yrityksemme tavoittelee ja mitä arvoa data tällä meidän yrityksen matkalla voisi tuottaa? Kun otat näiden kysymysten vastaukset kehittämisen lähtökohdaksi, olet jo matkalla oikeaan suuntaan.
Datan arvo pitää osoittaa konkreettisesti ihmisille. Yksi työkalu tähän on pilotointi. Kun esimerkiksi analytiikkaratkaisuja pilotoidaan yhdessä liiketoiminnassa, varmistetaan pilotoinnin avulla ratkaisun toimivuus käytännössä. Kun ratkaisun toimivuus varmistetaan yhdessä liiketoiminnassa, voidaan se tämän jälkeen ottaa käyttöön koko yrityksessä.
Anna data yrityksesi kaikkien työntekijöiden käyttöön. Se on kilpailukykysi perusta.
Datan hyödyntäminen on johtamiskysymys. Mittareilla on tässä tärkeä rooli. Moni yritys keskittyy tulosta osoittaviin mittareihin ja toisaalta tulokseen johtavat mittarit unohdetaan täysin. Yritysten kannattaa kääntää mittaamisen painopistettä niihin edellytyksiin, joiden kautta tulosta voi ylipäätään syntyä.
Lopulta mittarointi kiteytyy tarinankerrontaan: mitä tarinaa mittareilla yrityksessä pyritään toteuttamaan. Yksi datan käyttötarkoituksista on ihmisten sitouttaminen yhteiseen voittamisen suunnitelmaan eli yrityksen strategiaan. Datan avulla voit osoittaa, että yritys on oikealla polulla.
Kun johtajana tavoitteesi on muuttaa toimintaa, aloita muutos yrityksesi työntekijöiden tukemisesta. Varmista, että data ja työkalut tukevat kollegoitasi arjessa. Silloin voittava tarina onnistuu - ja tiedolla johtamisen viimeinen kilometri ei jää kesken.
Kuuntele Tuulian, Nikon ja Samin jakso Spotifyssä.
Kaikki Fellowmindin Digilöylyt-podcastin jaksot löydät täältä.
Tutustu Tuulia Lintoseen
Otteita Digilöylyt-podcastin saunakirjastamme. Lue, mitä tämän jakson vieraamme Tuulia Lintonen vastasi saunakirjamme kysymyksiin?
- Paras idea tai päätös, joka on syntynyt saunassa? Se, että johdon tavoitteiden pitäisi olla poikkitieteellisiä eli cross-functional. Tää on ihan totta. Tää ajatus on tullut mieleen saunareissulla. Vastaus peilaa omaan historiaan. Olen ollut 10 vuotta sitten start-upissa töissä ja siellä mentaliteetti on se, että se start-up pitää saada menestymään. Isossa korporaatiossa tavoitteet on monesti yksittäisillä divisioonilla. Mun mielestä olisi ehdottoman tärkeää, että tiimit saataisiin tekemään poikkitieteellisesti töitä yhdessä, että tiimeillä olisi yhtenäiset tavoitteet, jotka palvelevat koko yritystä ja yhtiötä.
- Palaveri, jossa nauroit viimeksi? Palaveri, jossa käsiteltiin oman alueen mittareita. Mikä mittareissa on hauskaa? Hyvä kysymys. Ei varmasti itsessään mittareissa mitään hauskaa olekaan. Mittarit voivat olla jopa vähän kuivia. Mutta, jos mittareiden suunnittelua tekee lennokkaasti ja brainstormaten, niin se on hauskaa.
