Mitä asioita johdon ja hallituksen agendalle nyt kuuluu? - Poimintoja Future Business Day 2023 -tapahtumasta
Fellowmindin Future Business Day kokosi jälleen yhteen yrityspäättäjät keskustelemaan päivänpolttavista aiheista, liiketoiminnan kehittämisestä sekä teknologisista mahdollisuuksista. Päivän keskeinen kysymys oli, mitä asioita yritysten hallituksen ja johdon agendalla pitäisi nyt olla.
Future Business Day -tapahtuman teemoja olivat tekoäly, vihreä siirtymä, ennakointi ja toimintojen optimointi sekä asiakaskokemuksen rakentaminen. Helsingissä marraskuussa pidetyn tapahtuman puhujina oli asiantuntijoita ja menestyneitä yritysjohtajia, jotka jakoivat kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään. Nostimme tähän tekstiin muutamia makupaloja päivän annista.
Innovaatioiden keskiössä on teknologian ja ihmisten välinen liitto. Tähän tapahtuman puheenvuoroissa ja keskusteluissa tuotiin ajatuksia ja käytännön vinkkejä.
Päivän tunnelman summasi Fellowmindin toimitusjohtaja Ville Hemmilän avauspuheenvuoro: “Ensimmäistä kertaa oman urani aikana asiakkaidemme toimitusjohtajat ovat kiinnostuneita kuulemaan lisää teknologiasta. Tämä on tekoälykeskustelun ansiota. Asia on nyt isosti johdon agendalla.”
Data on liiketoiminnan ja innovaatioiden ajuri: Huonolla datalla et pääse hyviin tuloksiin!
Ilman laadukasta dataa ei ole laadukasta tekoälyä, analytiikkaa, automaatiota tai asiakaskokemusta. Kyky kerätä ja hyödyntää dataa on nyt osa kaikkia toimialoja ja kaikkia liiketoimintoja. Ilman sitä ei pärjää. Data on raaka-ainetta innovaatioille ja maailman arvokkaimmat brändit ovat investoineet isosti omiin datakyvykkyyksiinsä.
Datan hyödyntämisen business case ja tarvittavien investointien tekeminen vaatii kuitenkin yrityspäättäjiltä strategista ajattelua: ei internetistäkään saatu pikaista takaisinmaksua, mutta pitkällä aikavälillä se toi valtavat hyödyt.
Se, mihin yritysten pitää nyt kiinnittää huomiota, on datan laatu, datakyvykkyydet ja datalukutaito. Varmista erityisesti datasi laatu, sillä huonolaatuisella datalla et pääse niihin tuloksiin, joita haluat.
Data luo pohjan fiksummalle päätöksenteolle, paremmalle asiakaskokemukselle, kasvavalle tehokkuudelle ja kustannussäästöille. Dataa ei silti ole yritysten näkökulmasta aina helppo hyödyntää. Data voi olla epätäydellistä, vanhentunutta tai vääristynyttä.
Jotta tähän tulee muutos, data-asioiden pitää nousta yritysten hallituksen agendalle. Muuttua pitää myös hallitusten asenteen ja asiantuntemuksen — nyt nämä asiat eivät vielä hallitustyössä tarpeeksi näy.
Tiedolla johdetun ja datavetoisen organisaation rakentamisessa tarvitaan tietenkin johdon tuki. Lisäksi on opetettava organisaatiota: pitää luoda tarvittavat kyvykkyydet ja oikea tiimi sekä hakea oikeat kumppanit. Ei ole mahdollista hypätä suoraan data-driven-organisaatioksi, jos on vasta datamatkansa alkuvaiheessa.
Erityisesti AI:lle data on kaikki kaikessa. Tekoäly, AI tulee nykyisten ja tulevien tuotteittesi ja palveluittesi sisään, ja se vaatii dataa.
Tekoälyn hyöty rakentuu oman datasi päälle. Kilpailija ei voi nopeasti kopioida palveluasi, jos hänellä ei ole siihen tarvittavaa dataa käytettävissä. Siksi datasi on arvokasta ja voit saada sitä hyödyntämällä nopeastikin kasvatettua markkina-asemaasi”.
Kestävä työelämä luo kestävää menestystä: Teknologian johtaminen on tunteiden johtamista!
Työ muuttuu ja suurin osa tämän vuosisadan töistä on vielä keksimättä, todettiin MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tutkimusraportissa. Ymmärrys työroolien, työsisältöjen ja työtapojen muutoksesta on organisaatioille tärkeä, sillä se muodostaa perustan, jolla yritykset vastaavat teknologian ja markkinoiden muutoksiin.
Eilisen organisaatiot eivät ole hyviä käyttämään huomisen teknologiaa. Johtajilla on vastuu ymmärtää työn muutosta ja tukea sitä. Keskeiset tietotyön taidot, kuten itsensä johtaminen, digitaalinen tiimityö ja kyky käyttää uusia työkaluja ei synny itsestään. Eikä työyhteisö toimi parhaalla tavalla, jos sen sisällä ihmiset kokevat olevansa näissä keskeisissä asioissa taidottomia.
Teknologian johtaminen on tunteiden johtamista. Työpaikalla tunteet teknologian suhteen jakautuvat jatkumolla äärimmäiseen innostukseen ja äärimmäiseen häpeään.
Osa ihmisistä haluaa palavasti käyttää, oppia ja nähdä kaikkien käyttävän teknologiaa, ja osa puolestaan kokee, ettei edes ymmärrä, mistä puhutaan. Tämä koskee niin johtoa kuin työntekijöitäkin. Johtajallekin voi olla varsin emotionaalinen tilanne kokea, että uudet asiat eivät ole hänellä hallussa.
Siksi työpaikoilla pitää rakentaa psykologista turvallisuutta sekä panostaa taitojen opettamiseen. Muutokset — kuten uuden teknologian ja uusien työtapojen käyttöönotto — onnistuvat, kun ihmiset kokevat kuuluvuuden tunnetta. Ja kuuluvuuden tunne on puolestaan riippuvainen taidoista. Ihminen, joka tuntee olevansa uusien asioiden kanssa taidoton, on vaarassa eristäytyä tai syrjäytyä ryhmästä.
“Jos haluat sitoutumista, sinun on ajateltava mukaan ottamista”, ohjeisti Hertta Vuorenmaa johtajia.
Tämä ilmiö näkyy paitsi yrityksissä myös koko yhteiskunnassa. Kestävä työelämä ja kestävä johtaminen mahdollistaa oppimisen ja osallisuuden. Se rakentaa myös yhteiskunnan pitkän aikavälin hyvinvointia ja menestystä.
“AI:n ja teknologian suurin riski ei ole työpaikkojen menetys tai tekoälyn hirmuvalta. Ennemminkin se on sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja eristyneisyys”, sanoi Miika Tekoniemi. Ihmisten pitää tuntea olevansa osallisia työpaikalla, yhteisöissä ja yhteiskunnassa, ja siihen tarvitaan hyvää johtamista.
Tietoturvassa on hyvä ja paha vastakkain: Asiat muuttuvat yhtä aikaa sekä parempaan että pahempaan suuntaan!
Teknologia muuttaa maailmaa enemmän kuin mikään muu. Internet-vallankumous muutti maailmaa ja mahdollisti paljon, mutta toi myös globaaleja uhkia. Seuraava vallankumous on tekoäly.
Tietoturva on johtamisongelma. Yksi osa ongelmaa on, että yrityksissä edelleen ajatellaan, että miksi ne verkkorikolliset nyt meille hyökkäisivät. Tämä on vanhakantaista ajattelua aikakaudella, jossa järjestäytynyt rikollisuus toimii hyvin ammattimaisesti ja hyödyntää kaikkea käytössä olevaa teknologiaa, mukaan lukien uusinta tekoälyä. Rikollisryhmät investoivat rahaa hyökkäyksiinsä ja organisaatioonsa, niillä on käytössään juristeja, palkkahallinto, hr-ihmisiä ja systemaattista rekrytointia. Kyse ei ole harrastelusta.
Kuka tahansa voi olla kohde. Ainoa tietoturvaongelmiin joutuneita organisaatioita yhdistävä tekijä on, että niillä kaikilla on joku havoittuvuus. Ja erilaisia haavoittuvuuksia on suuri määrä. Rikolliset skannaavat läpi koko netin osoiteavaruuden ja etsivät tiettyä haavoittuvuutta. Siksi hyökkäyksen kannalta ei ole väliä, missä olet, mitä teet ja minkä kokoinen organisaatio olet.
Tekoäly mahdollistaa uudenlaisia uhkia, kuten reaaliaikaiset deepfake-huijaukset ja hyökkäyksien nopean skaalaamisen. Samaan aikaan tekoäly on kuitenkin suureksi hyödyksi myös tietoturvan lisäämisessä. Lähitulevaisuudessa päädytäänkin siihen, että on vastakkain hyvä tekoäly ja paha tekoäly. On kuitenkin syytä uskoa, että hyvä tekoäly voittaa ja tekoäly yleensäkin tuo enemmän hyötyjä kuin riskejä.
On fiksua varautua. Varautumista täytyy tapahtua yhteiskunnallisellakin tasolla ja myös yritysten pitää tunnistaa roolinsa tässä; vanhoista ja nuorista pitää pitää huolta uusien uhkien edessä, sanoi Hyppönen: “Aika iso ongelma on se, että verkkohuijarit menevät sinne, missä on pehmein kohde. Kannan huolta erityisesti vanhoista kansalaisista.”
Jokainen meistä voi vaikuttaa positiivisesti tietoturvaan. Kun eihän-meille-nyt-kukaan-hyökkäisi-asennetta on muutettu, on muutettava myös käyttäytymistä. Yritysten pitää panostaa siihen, että ne kouluttavat käyttäjät ja luovat politiikan sille, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Tässä on vielä tekemistä, jotta hyvikset voittavat.
Uhkista huolimatta tietoturvatilanne on menossa parempaan suuntaan. Mobiililaittet ovat keskimäärin turvallisempia kuin tavalliset tietokoneet ja pilvipalvelut ovat tuoneet ammattimaista tietoturvan ylläpitoa yrityksille, jotka eivät itse pystyisi siitä huolehtimaan. Suomessa on hyvä tilanne myös siksi, että meillä on korkea koulutustaso, uudet laitteet ja päivitykset kunnossa. Meillä on kaikki mahdollisuudet käyttää teknologian hyödyt ja pitää uhat kurissa.
Vihreä siirtymä ja vastuullisuus: Pelkällä tuloslaskelmalla johtaminen on vanhanaikaista!
Vastuullisuus on lainmukaisuutta, riskienhallintaa ja toiminnan jatkuvuuden varmistamista sekä reagointia ostokäyttäytymisen muutokseen. Mutta reagoinnin lisäksi se voi olla proaktiivista uusien markkinoiden hakemista ja luomista.
Meidän harmaa teräspalkkituotteemme muuttui vihreäksi. Sen raaka-aineena on kierrätettyä terästä. Kun aloitimme tämän 2020, asia lähti liikkeelle hitaasti. Muutos tapahtui kolmessa neljässä vuodessa, kun asiakkaatkin tajusivat, että vähähiilisyys on tärkeää rakentamisessa. Nyt se myy hyvin ja on luonut meille asemaa alan ajatusjohtajana.
Kun vastuullisuus on aidosti yrityksen arvoissa, se näkyy myös mittaamisessa. Esimerkiksi Lassila & Tikanoja Oyj:n tavoitteissa on taloudellisten tavoitteiden rinnalla täysin yhdenvertaisina vastuullisuuden tavoitteet. Ne on osittain viety myös L&T:n palkitsemisjärjestelmään, eikä vastuullisuutta enää nähdä mitenkään erillisenä yrityksen muista tavoitteista. Tätä myötä myös henkilöstön kokema merkityksellisyys L&T:sta työpaikkana ja työnä on noussut ihan uudelle tasolle.
Meille iso asia on kumppanuus asiakkaan kanssa. Haemme yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan auttaa asiakasta hänen vastuullisuustavoitteittensa saavuttamisessa. Se on muuttanut sen, kuinka asiakkaamme suhtautuu meihin ja mistä he haluavat kanssamme keskustella.
Tämä voi kuitenkin toimia vain, jos asiat ovat aidosti jalkautuneet jokaiselle organisaation jäsenelle. Asioita kestävyyden ja vastuullisuuden eteen täytyy tehdä yhdessä, ei vain johtoryhmässä. Se tarkoittaa, että johtajilla on suuri vastuu johtaa itseään ja omaa käyttäytymistään. Johtajan pitää myös itse muuttua ja altistua muutokselle. Johtajan on johdettava esimerkillä sekä annettava uusien asioiden edessä itselleen ja tiimille lupa myös epäonnistua.
“Ota ihmiset mukaan rohkeasti, anna vastuuta, ja luota niin että pelottaa”, kiteyttää Petri Salermo.
Yhteiskuntavastuu voi tarkoittaa myös hallittua riskin ottamista markkinalla, jossa voi olla kasvun paikka ja samalla positiivista vaikuttavuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Topi Paananen kertoi, mitä he aikovat seuraavaksi kokeilla: “Meillä on kohta Peikon tehdas Ukrainassa. Otamme riskiä. Pitää olla koko ajan projekteja, joissa kokeillaan. Älä kokeile powerpointilla vaan käytännössä!”
Kiitos upeasta päivästä kaikille osallistuneille! Otetaan päivän vinkit ja ideat rohkeasti käyttöön!
