Miten generatiivinen tekoäly voi auttaa yritystäsi tekemään toiminnastaan kestävämpää?
Generatiivinen tekoäly on hyödyllinen kestävyystyökalu, joka auttaa yrityksiä tulkitsemaan kestävyysraportointidirektiivin ohjeita ja tuottamaan raportoinnissa vaadittavia pakollisia tekstidokumentteja. ESG-raportteja julkaistaan koko ajan enemmän, ja tekoäly oppii jokaisesta julkaistavasta raportista lisää. Lue blogistamme lisää, kuinka hyödynnät tekoälyä osana tehokasta ja luotettavaa vastuullisuusraportointia.
Eurooppalaiset yritykset keskittyvät nyt varmistamaan, että niiden käytännöt ovat Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisia. CSRD-kestävyysdirektiivi astuu voimaan vaiheittain, ja sen tavoitteena on lisätä yritysten kestävyystoimien läpinäkyvyyttä sekä yritysten suurempaa vastuunkantoa liittyen kestävyysasioihin. Yksityiskohtaista vastuullisuusraportointia edellytetään vuodesta 2025 alkaen ensimmäisen vaiheen yrityksiltä.
Generatiivinen tekoäly on yrityksille iso apu kestävyysdirektiivin vaatimusten täyttämisessä. Määrällisten tietojen raportoinnin lisäksi direktiivi vaatii laadullisia analyyseja yritysten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä toimista eli ESG-toimista. Suuret kielimallit (Large Language Models, LLM) kykenevät analysoimaan suuria määriä tekstiä hyvin nopeasti, joten niitä voidaan hyödyntää sekä laadullisten raporttien rakenteen hahmottelussa että varsinaisen raporttitekstin tuottamisessa.
”Monet ESG-asioista vastaavat työntekijät ovat vasta tulleet alalle. Kestävyysraportointidirektiivin vaatimukset saattavat alkuun vaikuttaa hyvinkin suurilta ja työläiltä. Generatiivinen tekoäly on hyvä työkalu tällaisen sisällön analyysissa ja sen pääkohtien tiivistämisessä. Toki on myös tärkeää, että tekoälylle annetaan hyviä kehotteita. Tekoälyä voi käyttää jopa ensimmäisten tekstiluonnosten laatimiseen”, kertoo Fellowmindin Sustainability Lead Merwin Olthof.
Tekoäly ei poista yritysten vastuuta raportoinnista, mutta vauhdittaa raportointia huomattavasti
Monilla liiketoiminnan alueilla saattaa olla käytössä runsaasti vuosikymmenten varrella kerättyä tietoa monissa eri muodoissa. Kestävyysraportoinnin kohdalla näin ei kuitenkaan ole, joten yritykset voivat aloittaa sen suhteen puhtaalta pöydältä. Direktiivin edellytykset luovat raportoinnille yhteiset puitteet, joiden pohjalta käytäntöjä voidaan nyt lähteä muokkaamaan ja luomaan.
"Kun yritykset julkistavat esimerkiksi ilmastoon liittyviä riski- ja mahdollisuuskartoituksia, syntyy valtavia määriä olennaista yritysvastuuta koskevaa tietoa. Tämä tieto on tekoälylle arvokasta polttoainetta. Tekoälyä hyödyntävät sovellukset ovat jo alkaneet mukautua yhä spesifisempiin käyttötarkoituksiin, kuten esimerkiksi kilpailevien yritysten vertailuanalyysiin”, Olthof toteaa.
Tekoälyn hyödyntäminen kestävyystyössä ei tarkoita, että niissä käytettäisiin vähemmän luovuutta tai että tekoälyn käytöllä pyrittäisiin väistämään yrityksille kuuluvaa vastuuta. Tekoälyn käyttö on vain tapa hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa ja rakentaa uutta sen luomalle pohjalle.
Tekoälytyökaluja kestävän kehityksen tueksi – tukea erityisesti raportointiin ja tiedon hyödyntämiseen
Markkinoilla on jo ESG-prosesseihin tarkoitettuja tekoälyratkaisuja, joita yksi esimerkki on Microsoft Copilot for Sustainability. Se on tekoälypohjainen työkalu, joka on integroitu pilvipohjaiseen Microsoft Sustainability Manager -ratkaisuun. Sustainability Manager auttaa organisaatioita hallitsemaan ja vähentämään ympäristövaikutuksiaan.
Microsoft Copilot for Sustainability -ratkaisun avulla toimijat voivat luoda kestävyyden seuranta- ja raportointijärjestelmiä sekä analysoida erilaisia ESG-asiakirjoja luonnollista kieltä hyödyntäen. Käyttäjät voivat tarkastella vastuullisuustietoja, luoda laskentamalleja, laatia päästöraportteja ja paljon muuta.
"Copilot for Sustainability on arvokas ratkaisu eri toimialoilla toimiville yrityksille, sillä se lisää digitaalisten työkalujen ja tietojen käyttöä huomattavasti. Ratkaisu tuo liiketoimintahyötyjä erityisesti maatalousalalla, missä digitaalisten työkalujen käyttöönotto on ollut varsin hidasta. Suuret kielimallit madaltavat kynnystä digitaaliseen tiedon hyödyntämiseen”, Olthof sanoo.
Olthof jatkaa, että maatalous- ja elintarviketeollisuudessa ollaan hyvin kiinnostuneita tekoälystä. Alaan kohdistuu tiukkoja päästövähennystavoitteita, joten työtä riittää. Olthof visioi, että tulevaisuudessa maanviljelijät voivat todennäköisesti esittää tekoälylle kysymyksiä eri aiheista, kuten maaperän ominaisuuksista ja ilmastosta. Kysymysten perusteella generatiivinen tekoäly auttaa viljelijää riskien arvioinnissa ja löytää tapoja vähentää esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä.
Kuten kaikkien toimialakohtaisten tekoälysovellusten kohdalla, lopputulos riippuu taustalla olevien tietojen laadusta. Kestävyysraportointiin liittyviä raportteja julkaistaan koko ajan enemmän, ja samalla yritykset yhdenmukaistavat siihen liittyviä prosesseja ja raportoituja tietoja. Tämän seurauksena tekoälypohjaisista kestävyystyökaluista tulee ajan myötä yhä luotettavampia ja hyödyllisempiä. Ensimmäiset uuden EU:n CSRD-kestävyysraportointidirektiivin mukaiset raportit julkaistaan vuonna 2025, kun yritykset julkaisevat edellisen vuoden tilinpäätöstietojaan. Generatiivinen tekoäly pystyy tämän jälkeen oppimaan nopeasti tarvittavat asiakirjarakenteet ja tukemaan yrityksiä raportointityössä.
”Ensimmäiset kestävyysraportteja julkaisevat yritykset tekevät suuren osan raskaasta työstä manuaalisesti. Riskit on kuvattava tietyllä tavalla, ja asiakirjoissa on perusteltava huolellisesti, miksi yritys raportoi juuri tietystä aiheesta. Myös mahdollisuudet on eriteltävä kattavasti. Tästä kaikesta syntyy huomattavia määriä tietoja, jota erikoistuneet generatiivista tekoälyä käyttävät kestävyysraportointimallit voivat hyödyntää”, Olthof huomauttaa.
Tekoälypohjaisia työkaluja tavarantoimittajille ja tuotannossa työskenteleville
Tekoäly mahdollistaa Scope 3 -päästöjen eli yrityksen toimitusketjun ympäristövaikutusten entistä tarkemman raportoinnin. Päästötietojen hankkiminen kolmansilta osapuolilta voi olla hankalaa erityisesti toimialoilla, joilla laajat toimittajaverkostot ulottuvat eri puolille maailmaa.
”Scope 3 -tietojen saatavuus on ollut pitkään suuri huolenaihe monessa yrityksessä. Esimerkiksi suurilla vähittäiskauppiailla saattaa olla satoja tai jopa tuhansia tavarantoimittajia. Nämä yritykset tarvitsevat laajalti tukea tarvittavien tietojen keräämiseen”, Olthof toteaa.
Kestävään kehitykseen erikoistuneet tekoälypohjaiset chatbotit tarjoavat apua tietojenkeruuseen yrityksen toimitusketjun toimittajilta. Botit voidaan kouluttaa esittämään oikeat kysymykset, ja ne voivat ohjata esimerkiksi tavarantoimittajia lataamaan tarvittavat tiedot haluttuun kohteeseen. Tekoäly voi myös lukea toimittajien toimintaperiaatteita koskevat asiakirjat läpi nopeasti ja muuntaa niiden sisältämät tiedot kestävyysraportointiin kelpaavaksi sisällöksi.
Viime kädessä kestävyystoimenpiteiden toteuttamisesta ovat vastuussa yrityksen työntekijät. Esimerkiksi valmistavan teollisuuden toimialalla erityisesti ne työntekijät, jotka työskentelevät tuotannon tehtävissä. Tekoälypohjaiset chatbotit voivat tukea kestävyyspyrkimyksiä vastaamalla työntekijöiden kysymyksiin erilaisista yrityksen vastuullisuuteen liittyvistä aiheista. Koska tekoäly pystyy opastamaan useilla eri kielillä, yritysten ei enää tarvitse muun muassa koostaa monimutkaisia ohjeistuksia työntekijöillensä useilla eri kielillä.
Monet yritykset tiedostavat tarvitsevansa kestävyyteen ja siitä raportointiin liittyvissä asioissa ulkopuolisen asiantuntijan apua. Myös tekoälytyökalujen tarve on tiedossa. Monet ovat erittäin kiinnostuneita tekoälyn käyttökohteista liittyen yrityksen kestävään kehitykseen. Erityisesti valmistavan teollisuuden yritykset ja elintarviketuottajat ovat kiinnostuneita näistä palveluista, mutta kaikilla toimialoilla toimivien yritysten pitäisi hyödyntää tekoälyä osana oman arvoketjujensa vastuullisuustyötä ja kestävyystavoitteita.
Fellowmindin tekoälyasiantuntijat ovat apunasi – hyödynnä tekoälyratkaisuja osana yrityksesi kestävää kehitystä
Fellowmindin asiantuntijat auttavat yritystäsi hyödyntämään uusinta teknologiaa ja tekoälyratkaisuja osana kestävää kehitystä ja sen tavoitteiden saavuttamista. Tunnemme Microsoft-ekosysteemin ja uusimmat digitaaliset ratkaisut. Autamme mielellämme yritystäsi parantamaan ESG-tiedonkeruuta koko toimitusketjussa ja tehostamaan kestävyysraportointia digitaalisten innovaatioiden avulla.
Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi on lähtölaukaus vastuullisuuden uudelle aikakaudelle. Fellowmind auttaa yritystäsi kääntämään pakollisen kestävyysraportoinnin uudeksi liiketoimintamahdollisuudeksi rakentaessasi entistä kestävämpää ja läpinäkyvämpää tulevaisuutta yrityksellesi.
Me Fellowmindilla olemme asettaneet tavoitteemme korkealle. Haluamme olla johtava kumppani yrityksille kestävän kehityksen saralla. Olemme apunasi, kun haluat rakentaa digitaalisen polun vihreään siirtymään ja kehittää liiketoiminnastasi entistä kestävämpää.
Sustainability QuickScan -kartoitus nopeuttaa vastuullisuusprosessien digitalisointia
Sustainability QuickScan -kartoituksen avulla saat paremman kuvan yrityksesi tämänhetkisistä kestävyys- ja raportointivalmiuksista sekä siitä, miten hyvin ne vastaavat EU:n kestävyysraportointidirektiivin ja muun vastuullisuuslainsäädännön vaatimuksiin.
Kartoituksen aikana Fellowmindin tiimi arvioi useita yrityksesi kestävyyteen liittyviä osa-alueita sekä yrityksesi ESG-tietolähteitä. Kartoituksen jälkeen asiantuntijamme kokoavat käytännönläheisen toimintasuunnitelman, joka kertoo selkeästi, mitä Microsoftin teknologioita hyödyntämällä digitalisoit, automatisoit ja tehostat kestävyyteen liittyviä prosesseja yrityksessäsi.
Kartoituksen avulla yrityksesi saa selkeämmän kuvan siitä, miten pääset hyödyntämään ESG-tietoja aidosti myös liiketoimintasi parhaaksi.
