People & Technology Report 2022: Miksi digihurmoksen ja käytännön toteutuksen välillä on edelleen kuilu?
Samaan aikaan, kun yritykset käyttävät paljon rahaa teknologiainvestointeihin liiketoimintansa digitalisoimiseksi, ne törmäävät usein käytännön toteutuksessa ongelmiin, jotka eivät olekaan välttämättä lainkaan teknisiä. Haasteita yrityksien arkeen tuo muun muassa se, että työntekijät eivät tiedä, miten uusia työkaluja pitäisi käyttää. Tuore tutkimuksemme kertoo, millaisilla keinoilla eurooppalaisissa yrityksissä ratkotaan digimuutoksen mukanaan tuomia haasteita ja mitkä keinoista ovat suomalaisyrityksien suosikkeja.
Yrityksissä liiketoiminnan digitalisoimisen voimakkaimpia puolestapuhujia ovat viime vuosina olleet IT-johtajat, talousjohtajat – ja lopulta sitä vauhditti ennen kaikkea koronapandemia. Pandemia pakotti monet yritykset ottamaan nopeasti käyttöön erilaisia digitaalisia työkaluja, jotka mahdollistavat viestimisen ja työskentelemisen kotona. Kuitenkin se, kuinka paljon yritykset ovat kokonaisvaltaisemmin digitalisoineet ydinliiketoimintaansa, vaihtelee edelleen paljon yrityksestä toiseen.
Siinä, missä jotkut yritykset ovat vasta aloittelemassa esimerkiksi toimintansa siirtämistä pilveen, toiset mullistavat jo liiketoimintamallejaan teknologialla sekä käyttävät hyödykseen kehittynyttä data-analytiikkaa ja tekoälyä. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksestamme, jonka teetimme tänä syksynä kaikissa kuudessa toimintamaassamme.
Toimialojen keskenkin on isoja eroja digimurrokseen panostamisessa. Tutkimuksemme mukaan toimialoista energia- ja rahoitusala ovat investoineet digitaalisiin hankkeisiin eniten. Mielenkiintoista tosin on, että samalla juuri näiden toimialojen päättäjistä 44 ja 45 prosenttia koki suureksi haasteeksi sen, että kyseisiä työkaluja ei heidän työpaikoillaan osata käyttää.
Samanlaisia tuloksia raportoidaan muillakin toimialoilla: 47 prosenttia vastaajista, jotka työskentelevät 501–1000 työntekijän yrityksissä, ilmoittaa työkalujen käytön vaikeuden olevan suurin haaste heidän yrityksiensä digitalisaatiomurroksessa.
Nämä luvut osoittavat selkeän kuilun yritysten tavoitteiden sekä eri teknologiahankkeiden käytännön toteutuksen välillä.
Innostus teknologian tuomista hyödyistä tarttuu työyhteisössä
Syy tilanteeseen voi löytyä koulutuksesta. Yli puolet tutkimuksemme vastaajista, jotka työskentelevät suurissa yli 1000 työntekijän yrityksissä, kertoo heidän yrityksiensä tukevan työntekijöidensä oppimista verkkokoulutuksilla. Silti koulutustoimet ovat riittämättömiä: jopa 37 prosenttia vastaajista suurissa yrityksissä ilmoittaa, etteivät heidän yrityksiensä työntekijät ole varmoja siitä, miten uusia työkaluja tulisi käyttää.
Sisäisten sidosryhmien, kuten vaikkapa talousosaston innostuminen digitaalisaation mahdollisuuksista, näyttäisi auttavan yrityksiä onnistumaan kehitystyössä. Esimerkiksi konsulttiyritys Deloitte ja hollantilainen teknologiayritys ASML kertovat siirtyneensä kohti ohjelmistorobotiikan hyödyntämistä (RPA, robotic process automation) juurikin talousosastojensa pyytämänä. Päivittäin ohjelmistorobotiikkaa käyttävät tiimit ovatkin nyt toivoneet yrityksiensä lisäävän myös koneoppimista ja tekoälyä sisältävien työkalujen käyttöä.
Kun toistuvia ja manuaalisia töitä automatisoidaan teknologian avulla, jää työntekijöille enemmän aikaa haastavampaan ja enemmän lisäarvoa tuottavaan työhön. Tämä on usein omiaan myös nostamaan työntekijöiden motivaatiota työntekoon.
Ja edelleen: ne työntekijät, jotka näkevät muutoksen myönteisessä valossa, ovat myös parhaita kertomaan asiasta eteenpäin muille työyhteisössä. Tutkimuksemme mukaan tämä on ymmärretty Suomessa jo muita tutkittuja maita paremmin: jopa 48 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo heidän yrityksiensä tukevan työntekijöitään työn muutoksessa aktiivisella sisäisellä viestinnällä sekä pyrkimällä vaikuttamaan työntekijöidensä asenteisiin ja käyttäytymiseen.
Teknologian kehittymisen sivuuttaminen ei ole vaihtoehto
Ihmisten oppimiseen ja innostumiseen satsaaminen saattaa myös selittää sitä, miksi digitaalinen muutos etenee eri vauhtia eri toimialoilla. Jos toimialan merkittävimpien yritysten massa ei halua hyödyntää muutoksen tuomia mahdollisuuksia, muillakaan toimialan yrityksillä ei ole kannustetta ottaa uutta teknologiaa käyttöön kilpailukykynsä säilyttämiseksi.
Tämä tekee näiden alojen yrityksistä haavoittuvia disruptiolle eli hajottavalle muutokselle. Uusien, usein diginatiivien perustamien yritysten etumatka voi yllättäen tulla valtavaksi, kuten esimerkiksi rahoitus-, pankki- ja kuljetusalan yritykset ovat kantapään kautta oppineet.
Kaikki lähtee ihmisistä
Kuinka siis saada muutos etenemään ja ottaa teknologiaa tehokkaasti käyttöön elinvoimaisemman ekosysteemin saavuttamiseksi? Vastaus löytyy ihmisistä.
Sisäistä motivaatiota, innostusta ja osaamista kannattaa ruokkia ja kasvattaa monin eri keinoin, ja erityisesti tietysti niiden työntekijöiden joukossa, joiden odotetaan käyttävän uusia työkaluja. Diginatiivien rekrytointi yritykseen saattaa myös vaikuttaa sisäiseen dynamiikkaan positiivisesti. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa uskotaan myös kokeneiden, teknologiaa tuntevien johtajien palkkaamisen lisäävän innovaatioita ja digitaalista muutosta yrityksissä.
Lue lisää People & Technology Report 2022 -tutkimuksemme tuloksista:
- Mediatiedote: Tutkimus: Yritysten pandemiainvestoinnit vaarassa valua hukkaan – työkaluja liikaa, osaamista liian vähän
- Blogissa: People & Technology Report 2022 -tutkimus: tulevaisuuden innovaatioita ohjaavat kyberturvallisuus ja asiakaskäyttäytyminen
- Tutkimusraportti: Fellowmind People & Technology Report 2022
Tutkimuksesta
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää teknologiaratkaisujen käyttöä sekä sitä, miten pandemia-aika on vaikuttanut digitalisaatioon yrityksissä. Sen toteutti hollantilainen tutkimusyhtiö Markteffect. Tutkimukseen vastasi 3058 IT- ja liiketoimintapäättäjää Suomesta (511), Ruotsista (502), Tanskasta (510), Saksasta (505), Puolasta (500) ja Alankomaista (530). Suomesta kyselyyn vastasi 511 päättäjää lukuisilta liiketoiminta-aloilta. Vahvimmin edustettuina olivat rahoitusala (42 %), vähittäiskauppa (16 %) ja asiantuntijapalvelut (12 %), muiden alojen ollessa edustettuna pienillä osuuksilla. Kyselytutkimus toteutettiin 23.8.2021 ja 13.9.2021 välisenä aikana.
