Skenaariot, ennustaminen ja joustavat ratkaisut energia-alan yritysten päätöksenteon tukena

Muutosten määrä energia-alalla on viime aikoina suurentunut. Kyky vastata joustavasti toimintaympäristön muutoksiin on selkeä kilpailuetu alan toimijoilla.

Yksi tapa kohdata muutoksia on luoda kyky skenaariosuunnitteluun etukäteen ja olla tätä kautta valmiimpi tarttumaan toimeen, kun jokin tietty tulevaisuudenkuva toteutuu. Tämä edellyttää järjestelmiä, jotka tukevat muutosta sen sijaan että toimisivat sen jarruna.

Energiayhtiöstä palveluyhtiöksi — toimialalla on hurjasti muutosajureita

Sähköyhtiön tai vaikkapa kaasuyhtiön perinteinen liiketoiminta oli aiemmin nykymenoon verrattuna hyvin vakaata. Asiakas teki sopimuksen ja sähköä toimitettiin. Palvelutarve oli varsin maltillinen. Viime vuosina maailma ympärillämme on kuitenkin muuttunut hyvin toisenlaiseksi, eikä Suomessakaan eletä tämän suhteen kuplassa.

Energia on ennennäkemättömän huomion kohteena. Inflaatio kurittaa yleistä kysyntää, energian hinta vaihtelee, liikenne sähköistyy, vastuullisuutta ja ilmastotoimia pitää huomioida ja esittää uskottavasti. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa merkittäväsi yhteiskuntaan ja on laittanut yhdessä ympäristötietoisuuden kanssa liikkeelle pysyvät energiansäästötoimet.

Samalla energia-yhtiöiden pitäisi investoida palvelukehitykseen ja energiantuotantoon esimerkiksi tuulivoiman osalta. Palvelutarjonta kasvaa erilaisten palvelukonseptien myötä ja lainsäätäjä asettaa omia vaatimuksiaan muun muassa lukuisten sähkön hinnan tukitoimien muodossa, datahubia edellyttämällä ja varttitaseen sekä netotuksen muodossa. Ostajaa kiinnostaa energian saatavuus ja hinta, jotka ohjaavat kuluttamaan energiaa tiettyinä vuorokauden hetkinä — ja energiayhtiön tehtävänä on palvella ja kertoa, millainen sopimus on fiksu sekä milloin energiaa on fiksua käyttää.

Vaatimukset energiayhtiöiden kyvylle suunnitella, tuottaa ja ohjata palveluita ovat isot.

Kuinka suunnitella omaa bisnestä muutosten keskellä?

Liiketoiminnan skenaariosuunnittelulla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja, vertailla niitä ja valita kuhunkin tilanteeseen paras mahdollinen toimintasuunnitelma eteenpäin. Excelit eivät tähän riitä ja ne ovat hitaita rakentaa ja niiden ylläpito on hankalaa.

Käyttökohteet ovat kahtalaisia. Toisaalta skenaariotyöskentely parantaa reagointinopeutta ja tuo joustavuutta tilanteisiin, joissa nopeat muutokset edellyttävät toimenpiteitä. Esimerkkinä tästä on viime talven lukuisat muutokset sähkömarkkinoilla ja sen säätelyssä. Toisaalta skenaariot palvelevat isojen investointipäätösten tekemistä: vaihtoehtojen vaikutuksia voi mallintaa etukäteen. Parhaimmillaan skenaariot tukevat kumpaakin tarvetta: esimerkiksi korkojen nopea nousu vaikuttaa sekä lyhyen aikavälin toimiin että pitkän aikavälin investointipäätöksiin.

Kyky johtaa muutoksia tietoon pohjautuen tuo kilpailuetua. Tämä edellyttää datan hyödyntämistä ja rullaavaa suunnittelua. Kun yrityksen liiketoiminta on mallinnettu kokonaisuutena, nähdään erilaisten ajureiden muutosten vaikutus kaikkialla yrityksessä. Fellowmindin valikoimassa on kolme skenarointiin tarkoitettua teknologiaratkaisua: Jedox, CCH Tagetik ja Adaptive Planning. Näistä valitaan kulloisenkin tarpeen mukaan sopivin.

Fellowmindin malli suunnitteluratkaisun kehitykselle

Skenaarioratkaisuissa huomioidaan sekä lyhyen aikavälin vuosisuunnittelun tarpeita että pitkän aikavälin ennustamisen ja investointipäätösten tarpeita. Fellowmindin suunnittelumallissa keskeisiä huomioitavia asioita on neljä: prosessit, käyttäjät, data ja käytettävä malli. Näihin sovellamme energiatoimialan parhaita käytäntöjä, jotka pohjautuvat työhön, jota olemme tehneet usean kotimaisen energia-alan yhtiön kanssa ja kansainvälisesti.

Käyttäjinä ovat tyypillisesti talousjohto ja controllerit. Mutta yhtä tärkeää on, että kaikki keskeiset käyttäjäryhmät näkevät suunnitelmat samalla alustalla reaaliaikaisesti. Tämä mahdollista nopean toimeenpanon ja mahdolliset nopeat muutokset. Siksi taloushallinnon ohella käyttäjiä ovat johtoryhmä ja hallitus sekä liiketoiminnan keskeiset vastuuhenkilöt mm. operatiivisista sekä HR- ja IT-toiminnoista.

Suunnittelumalleja on lukuisia. Tyypillisiä energia-alan tarvitsemia suunnittelutyön ja päätöksenteon tukijoita ovat muun muassa energiantuotanto- ja myyntimallit, kate- ja kannattavuuslaskelmat, investointilaskelmat, konsernin sisäisten erien suunnittelu, sekä rahoituksen ja johdannaisten suunnittelu. Käytössä on koneoppimiseen pohjautuvia toimintoja, jotka tukevat käyttäjää erilaisten skenaarioiden luonnissa. Dataa mallien pohjaksi voidaan tuoda monipuolisesti kaikista yrityksen järjestelmistä - ja halutessa myös kaikista tarvittavista ulkopuolisista lähteistä.

Kilpailukykyisillä energiayhtiöillä yrityskulttuuri tukee datan hyödyntämistä

Energia-alan palvelutuotanto ei onnistu ilman jatkuvaa datavirtaa. Dataa kulkee asiakastiedoissa, tuotetiedoissa, mittaustiedoissa, käyttöpaikkatiedoissa ja laskutustiedoissa. Dataa tarvitaan myyntiin, ennusteisiin, budjetointiin ja suunnitteluun. Data on kiinteä osa tuotetta sähköauton latauspisteissä, sähkövarastoissa, voimalaitoksissa, pientuotannossa ja kymmenissä muissa palveluissa.

Lähes kaikilla organisaatioilla on dataa, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi. Sen perusteella ei myöskään tehdä päätöksiä — tämä voi koskea yhtä lailla johtoryhmän jäsentä ja operatiivisen tason asiakaspalvelijaa: kumpikin tarvitsee päätöstensä tueksi dataa. Tämä ei onnistu, jos data on hajaantunut ympäriinsä erillisjärjestelmien siiloihin, eikä kokonaiskuvaa ole saatavilla.

Tyypillisesti energiayhtiöissä järjestelmiä on vuosien saatossa hankittu yksittäistarpeisiin – järjestelmiä on yleensä kymmenittäin. Haasteita lisää se, että energia-alan konsolidaatio ajaa organisaatioita yhteen ja käytössä olevien järjestelmien ja erillisten data-arkistojen määrä kasvaa entisestään. Tämä on mahdoton tilanne. Siksi menestyvä energia-alan yritys tarvitsee integroituja järjestelmiä, jotka muodostavat yhtenäisen liiketoiminta-alustan. Sen lisäksi se tarvitsee yrityskulttuuria, joka haluaa ja tukee datan käyttöä kaikkialla liiketoiminnassa.

Ratkaisuna datan hyödyntämiseen voi toimia esimerkiksi Microsoft Dynamics 365:n ympärille rakennettu ekosysteemi, jossa kaikki data on saman alustan kautta eri sovellusten hyödynnettävissä. Tämä tuo tehokkuutta kehitystyöhön ja hallittavuutta ylläpitoon. Siirtymä tähän voi perustua ydinjärjestelmän eli ERP:n uusintaan. Se voi myös pohjautua eri järjestelmien uusimiseen pala kerrallaan, vaikkapa asiakkuudenhalllintaa ja kumppaniketjun hallintaa uusimalla. Pienimmillään hyötyjä saadaan, kun varmistetaan esimerkiksi Microsoft Power Platformin avulla, että ainakin kaikki organisaation data saadaan hallittavasti ja oikea-aikaisesti nykyjärjestelmien käyttöön.

Fellowmind energia-alan toimijan kumppanina

Fellowmind on energia-alan yritysten ja toimijoiden luotettava kumppani. Energy & Services -yksikkömme koostuu laajasta joukosta asiantuntijoita, jotka tuntevat niin energia-alan liiketoimintaa ja prosesseja kuin myös teknologian mahdollisuudet ja soveltuvuuden alan yritysten tarpeisiin.

Asiantuntijamme auttavat sinua tunnistamaan yrityksesi liiketoiminnan kehitystarpeet ja suunnittelemaan kanssasi kokonaisvaltaisen ja konkreettisen roadmapin, tiekartan tulevaisuuden kehitykselle.

Asiantuntijamme huhtikuun webinaarissa olivat:

• Tomi Tamminen, VP, Energy & Services Industry
• Mikko Kupiainen, Business Lead
• Iisakki Uusimäki, Solution Lead

Ota yhteyttä, kun haluat keskustella aiheesta lisää!