Tehokkuuden parantaminen ja skenaarioiden hyödyntäminen valmistavassa teollisuudessa

Tehostaminen ei tarkoita vain kulujen leikkaamista. Esimerkiksi teknologiaa hyödyntämällä teollisuusyritykset pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti nykyisiä henkilöresursseja, kasvattamaan työn tuottavuutta ja lisäämään työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua syvempää osaamista vaativiin työtehtäviin.

Avainasemassa tässä ovat:

• toimintojen ja prosessien automatisointi
• IoT-sensorien tuottaman datan hyödyntäminen
• digitaaliset kaksoset (Digital Twins) eli tuotantolinjasta tai laitteesta luodut virtuaaliset simulointimallit
• erilaiset älykkäät, usein tekoälypohjaiset ratkaisut

Yritysten kilpailukyvylle avainasemassa ovat myös:

• tulevaisuuden liiketoiminnan ennustaminen ja skenaariot

Teollisuusyrityksillä on arvokasta dataa, jota niiden kannattaa hyödyntää myös skenaarioiden ja ennustamisen pohjana. Toiminta ei voi olla tehokasta, jos tapahtumat yllättävät ja niihin vain reagoidaan. Koronapandemia korosti tarvetta tehokkaille skenarointityökaluille, joilla mallintaa vaihtoehtoisia toimintatapoja. Pelkät työkalut eivät toki riitä, vaan ennustaminen ja skenarointi tulisi olla osa yrityskulttuuria.

Tunnista yrityksesi maturiteetti

Teollisuusyrityksille on keskeistä tunnistaa, missä digitaalisuuden kehitysvaiheessa oma yritys on. Teollisuus 4.0 tarjoaa tähän hyvän viitekehyksen ja näyttää suuntaa uusiin mahdollisuuksiin. Kenties valmistavan teollisuuden yrityksillä ja niiden kumppaneilla sekä asiakkailla on dataa, josta voisi luoda aivan uutta liiketoimintaa.

Suomalaisista teollisuusyrityksistä löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten datan pohjalta luodaan liiketoimintaa: Digital services - Ponsse

Yrityksen sisällä eri prosessit voivat olla hyvin eri vaiheessa. Esimerkiksi taloushallinnossa digitalisaatio saattaa olla hyvin pitkällä, mutta vastaavasti muissa toiminnoissa on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ja ne pitää uskaltaa nähdä sellaisina.

Hyödynnä skenaarioita ja ennustamista

Perinteisissä toiminnanohjausjärjestelmissä ei ole välineitä skenaarioiden ja ennusteiden tekemiseen. Tarve niille on kuitenkin suuri, koska toimintaympäristön nopeat muutokset ovat erityisesti viime vuosina korostuneet. On komponenttipulaa, katkeavia kuljetusketjuja, logistisia haasteita ja ryöpsähtävää inflaatiota.

Tarvitaan siis valmius reagoida muutoksiin jatkuvasti. Skenarointi auttaa tietopohjaisessa päätöksenteossa: sen avulla voidaan tunnistaa paras ratkaisu eri tilanteisiin. Siitä voi jopa saada strategista etumatkaa, jos kilpailija ei pysty muuttamaan toimintaansa samalla tavalla kuin sinun yrityksesi.

Skenaariosuunnittelu perustuu hyvään tilannekuvaan nykytilasta. Olennaista on, että yrityksen liiketoiminta on mallinnettu kokonaisuutena: silloin kyetään ymmärtämään mihin kaikkeen esimerkiksi jonkin tuoteryhmän kysynnän äkillinen muutos voi vaikuttaa — esimerkiksi tuotantoon, hankintoihin, henkilöstötarpeeseen, kassavirtaan ja tulokseen.

Toiminnanohjauksen ERP-ratkaisun rinnalle tarvitaan useimmiten järjestelmä, joka on suunniteltu nimenomaan tällaista skenaariotyöskentelyä varten. Fellowmind tarjoaa tähän Jedox-, CCH Tagetik- ja Adaptive Planning -ratkaisuja asiakkaan tarpeen mukaan. Järjestelmät hyödyntävät mm. koneälyä liiketoimintadatan ja keskeisten liiketoiminta-ajureiden ja ympäristötekijöiden pohjalta tehtävien skenaarioiden luomiseen tarkalla, tuote- tai tuoteryhmäkohtaisella tasolla. Malleihin voidaan syöttää yritysjohdon näkemys ja haluttuja muuttujia, kuten inflaatio- tai markkinatilanne.

Ratkaisut ovat helppokäyttöisiä, eikä mitään erityistä data science -osaamista vaadita. Skenaroinnin sisältävän suunnitteluprosessin tulisi kuitenkin olla säännöllinen — silloin siitä saadaan paras hyöty.

Skenarointi on yksi keino yhdistää operatiivista suunnittelua ja talouden suunnittelua. Tuotantoa ja taloutta seurataan yhdestä näkymästä. Strategiset tavoitteet purkautuvat operatiivisiksi suunnitelmiksi ja näiden onnistumisesta saatu data puolestaan informoi taas ylätason taloussuunnittelua. Olennaista on, että kyetään reagoimaan äkillisiin muutoksiin ja saadaan nopeasti päivitettyä ylätason ja operatiivisen tason suunnitelmat realistisiksi.

Paranna liiketoiminnan tehokkuutta low-code-työkalujen avulla

Yksi keino tehokkuuden parantamiseen on low-code-työkalut. Tämä perustuu valmiskomponenttien hyödyntämiseen niin pitkälle, että kuka vain voi luoda ratkaisuja ja automatisointeja liiketoiminnan tarpeisiin.

Ohjelmointiosaamista ei tarvita, vaan käyttö on samankaltaista työkalun avulla työskentelyä kuin vaikkapa Excelin käyttö. Kone hoitaa ratkaisun rakentamisen ja hyvin pitkälle riittää, kun osaamme ohjeistaa sitä samaan tapaan kuin vaikkapa Chat GPT:n kaltaisia tekoälyratkaisuja.

Keskeistä on kehitystyön nopeutuminen. Low-coden avulla voidaan nopeasti kokeilla ja ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia ratkaisuja — tai heittää ne sivuun, jos käytäntö osoittaa ne toimimattomaksi. Tässä on iso ero perinteiseen järjestelmäkehitykseen, jossa saatettiin tehdä hyvin suuritöisiä ja aikaa vieviä ratkaisuja perus-ERP:hen. Nopeasti etenevä liiketoiminta ja muuttuva ympäristö vaativat nopeita kehitystapoja, ja low-code on juuri sellainen.

Asioita voi viedä eteenpäin ja innovoida suoraan omalla liiketoimintatiimillä, eikä olla aina riippuvaisia it-kumppanin kehitysresursseista. Työntekijälähtöinen kehitys- ja innovaatiotoiminta on keino tehostaa prosesseja ja välttää hukkatyötä. Työntekijät ajavat itse oman työnsä sujuvoittamista lean-hengessä. Tällainen osallistava kulttuuri tukee valmistavan teollisuuden innovointia ja henkilöresurssien tuottavaa käyttöä.

Tässä onkin yksi tehokkuuden parantamiseen liittyvä iso oivallus: Kilpailussa pärjää sellainen yritys, jonka kulttuuriin kuuluu jokaisen työntekijän osallistuminen toimintatapojen parantamiseen. Näin yritys on myös ketterä ja nopea hyödyntämään teknologisia innovaatioita, kuten low-codea ja muiden moderneja ratkaisuja.

Fellowmind teollisuusyrityksen kumppanina

Fellowmind on vahva kumppani valmistavan teollisuuden yritykselle. Laaja Manufacturing-yksikkömme koostuu isosta joukosta asiantuntijoita, jotka tuntevat niin teollisuustoimialan prosessit ja liiketoimintalogiikan, kuin myös teknologian mahdollisuudet ja soveltuvuuden teollisuusyrityksen tarpeisiin.

Meiltä saat tueksesi ammattilaiset, jotka auttavat sinua tunnistamaan yrityksesi liiketoiminnan kehitystarpeet ja suunnittelemaan kanssasi kokonaisvaltaisen ja konkreettisen roadmapin, tiekartan tulevaisuuden kehitykselle.

Asiantuntijamme huhtikuun webinaarissa olivat:

• Harri Era, Senior Advisor
• Mikko Kupiainen, Business Lead
• Miika Tekoniemi, Competence Lead
• Juho Seppälä, VP Manufacturing

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!