Valmistavan teollisuuden toiminnan- ja tuotannonohjaus­jär­jes­tel­mä

Tuotannollisen teollisuusyrityksen jatkuvana tavoitteena on tehostaa toimintaa ja pitää huolta asiakkaiden tarpeita vastaavasta palvelukyvystä. Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmälle (ERP).

Nykyaikaista teollisuusyritystä ohjataan datalla. Ajantasaista tietoa tuotetaan oman yrityksen käyttöön, kumppaneille ja asiakkaille toiminnan tueksi. Siksi teollisuusyritysten kehityspolku kulkee kohti yhtenäistettyä liiketoiminta-alustaa, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen.

Kattavan liiketoimintajärjestelmän hankkiminen ja kehittäminen onkin liiketoiminnan kehityshanke. Sillä pyritään parantamaan kilpailukykyä ja palvelukykyä. Siksi parhaat tulokset saadaan, kun toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmää uusittaessa suoraviivaistetaan ja uusitaan samalla myös yrityksen toimintaprosesseja.

Datalla johtaminen valmistavassa teollisuu­des­sa

Valmistavan teollisuuden tuotantovetoinen toimintatapa on laajentunut kattamaan yhä enemmän palveluelementtejä. Tuotteista on tullut tuote- ja palvelukokonaisuuksia ja niihin sisältyvän ajantasaisen ja kattavan informaation tarve on kasvanut.

Teollisuusyritykselle kertyy dataa suuresta määrästä eri toimintoja ja prosesseja:

• suunnitteluprosessi

• materiaalivirrat ja materiaalinhallinta

• valmistusprosessi

• laadunvarmistusprosessi ja jäljitettävyys elinkaaren aikana

• logistiikka ja varastointi

• huollon ja ylläpidon prosessit

• palveluprosessit ja tuote- sekä palvelukokonaisuudet

• asiakasprosessit ja asiakkuudenhallinta

Lisäksi dataa syntyy ja sitä tarvitaan talousjohtamisen tarpeisiin, viranomaistarpeisiin, vastuullisuuskysymyksiin sekä myyntiin, markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyen.

Merkittävä osa tästä datan tuotannosta ja jalostamisesta on jatkossa automatisoitua; tietojen syöttämisen sijaan valtaosa tiedosta syntyy järjestelmien keskustellessa keskenään ja tapahtumien laukaistessa ennalta määriteltyjä toimintoketjuja.

Haasteena on se, että tieto on usein siiloutunut vanhoihin järjestelmiin tai katoaa toimintojen välillä tapahtuvissa manuaalisissa prosesseissa. Tuotanto on ollut perinteisesti niin vahvasti etusijalla, että kaikki muu on nähty tukiprosesseina, eikä yhtenäistä kokonaisuutta tiedon hallintaan ole rakennettu.

Yksi keskeinen valmistavan teollisuuden toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmän tavoite onkin yhtenäistää yrityksen liiketoiminta-alusta yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tämän lisäksi tarvitaan johtamiskulttuuria, jossa dataan perustuva päätöksenteko on kaikkien hyväksymä toimintamalli. Datasta on hyötyä vasta silloin, kun se jalostetaan tiedoksi ja yrityksellä on sovitut toimintatavat tiedolla johtamiseen.

Kun toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmä on nykyaikainen, se mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja: konfiguroitavat tuotteet voivat olla yhä monimuotoisempia, asiakaskohtainen kustomointi voidaan tehdä kannattavasti, asiakkaalle voidaan kenties tarjota tuote omistamisen sijaan leasing- tai vuokrausperusteisena palveluna.

Laitteita valmistavassa teollisuudessa asiakas haluaa kenties laitteen omistamisen sijaan ostaa palvelusopimuksessa määriteltyjä taattuja käyttötunteja ja koko elinkaaren aikaista ylläpito- ja huoltopalvelua. Sen kannattava toteuttaminen edellyttää modernia toiminnanohjausjärjestelmää sekä useimmiten sensoreihin, IoT-laitteisiin ja etämonitorointiin perustuvaa hallintaa. Tämä on ollut jo useita vuosia alan johtavien yritysten arkea, ei enää vain tulevaisuuden visioita.

Mitä valmistava teollisuus edellyttää toiminnan- ja tuotannonohjaus­jär­jes­tel­mäl­tä nyt ja tämän vuosikymmenen aikana?

Nykyaikaisen toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmän on katettava kolmentasoisia tarpeita eli ajureita:

• Liiketoiminta-ajurit: liiketoiminnan tavoitteet tehokkuuden, kasvun ja uusien tuotteiden sekä palveluiden osalta. Usein näihin kuuluu tuotantoprosessin ratkaisun optimointi tai varastonhallinnan ja logistiikan optimointi.

• Teknologia-ajurit: tavoitteet käytettävän teknologian osalta, esimerkiksi nykyaikaistaminen, yhtenäistäminen, erillisjärjestelmien liittäminen yhteen tai korvaaminen.

• Hankeajurit: yleiset kehitystavoitteet, joihin järjestelmähankkeella pyritään, esimerkiksi taloushallinnon yhtenäistäminen eri yksiköiden kesken, maakohtaisten toimintojen yhtenäistäminen, manuaalisen työn vähentäminen.

Yllämainittujen tarpeiden lisäksi toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on varmistaa, että yritys on valmis dataohjattuun toimintamalliin. Osa yrityksistä on tässä jo pitkällä, osa vielä vaiheessa. Käytännössä tämä näkyy tarpeena toteuttaa seuraavia asioita:

• Liiketoiminta-alusta yksittäisten järjestelmien sijaan: Järjestelmiä on yhtenäistettävä ja liitettävä toisiinsa ja tuotava teknologisesti yhtenäisiksi. Tämä auttaa tehostamaan toimintaa ja tiedolla johtamista.

• Ratkaisu palvelemaan kaikkien käyttäjien arkea: Toiminnanohjausjärjestelmän tulee olla kaikkien työntekijöiden käytössä - ja mahdollisuuksien mukaan myös kumppaneilla ja asiakkailla. Järjestelmät, jotka on tarkoitettu vain taloushallinnon ja johdon käyttöön, ovat menneisyyttä.

• Käytettävyys tärkeässä roolissa: Kun kaikki työntekijät käyttävät järjestelmää soveltuvin osin, on sen oltava helppokäyttöinen. Työntekijöiden osaaminen ja taidot voivat vaihdella, joten järjestelmän käyttöä voi helpottaa hyvällä käytettävyyssuunnittelulla, mobiilipäätteillä ja visuaalisuudella.

• Palveluliiketoiminnan mahdollistaminen: Tuotannolliset yritykset haluavat, mutta myös joutuvat, yhä enemmän palveluliiketoimintaan mukaan. Asiakas haluaa ostaa palveluista muodostuvaa lisäarvoa varsinaisen ydintuotteen ohella. Järjestelmän tulee mahdollistaa tehokas ja kannattava palvelutuotanto.

Järjestelmän on kyettävä kehittymään yrityksen tarpeiden mukana. Valmistavan teollisuusyrityksen tulevien vuosien tuotteet ja palvelut vaikuttavat siihen, mitä toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmän on kyettävä tekemään. Uudet tuotanto- ja palveluprosessit rakentuvat digitaalisen järjestelmän päälle, eivät erilliseen järjestelmään eivätkä etenkään manuaaliseen toimintaan.

Tämä edellyttää järjestelmältä joustavuutta ja skaalautuvuutta. Turvallisin valinta on jokin johtavista toiminnanohjausratkaisuista, sillä se takaa koko ekosysteemin tuen lisäarvopalveluineen sekä suuren määrän kehittäjiä, konsultteja ja kumppaneita.

Kuinka vertailet valmistavalle teollisuu­del­le tarjottavia toiminnan- ja tuotannonohjaus­jär­jes­tel­miä?

Tärkeintä on aloittaa liiketoiminnasta, ei ajatella tilannetta ohjelmistohankintana tai järjestelmähankkeena. Kyseessä ei ole IT-vetoinen projekti, vaan liiketoiminnan kehityshanke.

• Liiketoiminnan nykytarpeet ja tulevien vuosien haasteet ovat pääajuri sopivaa ratkaisua valittaessa. Hanki kilpailukykyä ja soveltuvuutta tulevaisuuden haasteisiin.

• Kokenut toimittajakumppani on liiketoiminnan osaaja, ei pelkkä järjestelmän pystyttäjä. Hyödynnä konsulttien liiketoimintanäkemystä.

• Omia toimintaprosesseja kannattaa tarkastella kriittisesti ja haastaa konsultin avulla. Vanhaa ja monimutkaista toimintatapaa ei aina kannata siirtää uuteen järjestelmään. Tee kehityshyppäys.

• Alan parhaat käytännöt kannattaa ymmärtää ja ottaa soveltuvin osin käyttöön. Valmistava teollisuus ratkoo samoja ongelmia ympäri maailmaa. Hyödynnä toimialalle tarkoitetuista järjestelmistä valmiina löytyvät hyvät käytännöt.

• Lista ohjelmistoratkaisuista tarvitsee mukaansa tiiviin listan toimittajakumppaneista. Kysy suosituksia ja kokemuksia teollisuudelle ratkaisuja toimittaneista toimittajakumppaneista ja asiantuntijakonsulteista.

• Mieti kokonaisuutta, teknologista nykyaikaisuutta ja järjestelmien liitettävyyttä toisiinsa. Hanki kattava liiketoiminta-alusta.

• Muista käytettävyys, sillä jatkossa kaikki työntekijät käyttävät ratkaisua tavalla tai toisella. Edellytä helppokäyttöisyyttä sekä sujuvaa mobiilipäätekäyttöä.

• Vertaile eri toimittajakumppaneiden toimitustapoja. Hyvä kumppani on miettinyt nopean käyttöönoton ja osaa vaiheistaa hankkeen. Pyydä kuvausta ja referenssejä toimitusprojektin toteutuksesta.

• Hanki ratkaisu ja toimittajakumppani niin, että ne tukevat toimintaasi myös tulevina vuosina. Osta asiantuntevuutta, joustavuutta ja resursseja, sillä kyseessä ei ole yksittäinen projekti, vaan pidempi kehityskaari.

Muista liiketoiminnan kehityshankkeen yhteydessä huomioida myös muutosjohtaminen. Johdon on johdettava liiketoiminnan muutosta ja huolehdittava muutoksen jalkauttamisesta organisaatiossasi. Apua muutoksen suunnitteluun ja läpivientiin saat asiantuntevalta kumppanilta.

Miten valitset sopivimman toimittajakump­pa­nin?

Hyvä toimittajakumppani ja sen asiantuntijakonsultit ymmärtävät teollisuusyrityksesi tarpeita. Tämä näkyy referensseinä, näkemyksenä valmistavan teollisuuden tarpeista ja valmiiksi paketoituina ratkaisuina.

Kumppanin rooliin kuuluu valitun ohjelmistoratkaisun (esimerkiksi Microsoft Dynamics 365) parametrointi ja asentaminen yrityksesi tarpeita vastaavaksi sekä käyttöönottoprojektin vetäminen. Mutta yhtä lailla kumppanin tehtävänä on tuoda mukaan oma liiketoiminnan ja parhaiden käytäntöjen asiantuntemuksensa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa: kumppani on liiketoimintakonsultti, joka osaa sopivasti haastaa nykyiset toimintatapasi ja prosessisi. Kumppanilla on käytännön tietoa lukuisista valmistavan teollisuuden toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmien toteutuksista.

Parhaimmillaan kumppani on miettinyt toimitusmallinsa toimialakohtaisesti. Esimerkiksi Fellowmind Finlandilla olemme valmiiksi valikoineet valmistavan teollisuuden tarpeisiin sopivat lisäarvotuotteet ja teolliselle toimialalle sopivat laajennukset. Tarjoamme nopeaan ja joustavaan käyttöönottoon suunniteltua Dynamics 365 Template for Manufacturing -liiketoimintaratkaisua.

Fellowmindin Dynamics 365 Template for Manufacturing -ratkaisun pohjana toimii Microsoft Dynamics 365 -toiminnanohjausjärjestelmä, jota on valmiiksi laajennettu teollisuuden tarpeisiin sopivilla lisätoiminnallisuuksilla. Kokonaisuus on valmiiksi parametroitu, mikä mahdollistaa nopean käyttöönoton. Lisäksi ratkaisu on laajennettavissa Dynamics 365 -ratkaisuperheen avulla kattamaan laajana liiketoiminta-alustana kaikki datavetoisen liiketoimintasi tarpeet. Tämä mahdollistaa yhtenäisen, helpon tavan edetä vaiheittain kohti yhtä yhtenäistä ja skaalautuvaa liiketoiminta-alustaa.

Koska uusi nykyaikainen kokonaisratkaisu mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvan kehittämisen, ole siis valmis myös jatkuvaan oman tekemisesi kehittämiseen.

Hyvä toimittajakumppani näkee, että toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmä on pohja laajalle, koko liiketoimintaan ulottuvalle kokonaisuudelle, ja pystyy luomaan yhdessä kanssasi teollisuusyrityksellesi selkeän tiekartan, Roadmapin kohti kattavasti dataohjattua yritystoimintaa.

Lisätietoa:

Kattaako sinun yrityksesi toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmä tämän hetkiset ja tulevaisuuden tarpeet? Tukeeko järjestelmäsi liiketoimintaasi? Mikäli nämä asiat mietityttävät, olethan yhteydessä, niin keskustellaan lisää.